torstai 17. tammikuuta 2013

Aurinkopäivä, joka valui hukkaan

Eilinen ilta sujui kivasti ja rakastuin haalareihini koko sydämestäni <3 Ensinnäkin puolet bileiden vaatekriiseilystä jää sikseen, kun tarvitsee miettiä ainoastaan yläosaa. Alaosakriisin lisäksi haalarit pelastavat myös jalat. Lököttävien haalareiden kanssa kun tuntuisi (ja näytäisi) hölmöltä laittaa jalkaan tappokorkkareita. Tennarit jalkaan vaan siis ja menoksi! Tanssiminenkin tuntui paljon varmemmalta matalilla ja mukavilla kengillä. Viimeinen haalariplussa menee paitavalintaan. Minulla on muutamia kivoja peruspaitoja, joita on aivan mahdotonta käyttää vyötäröltä normaalikorkuisten housujen kanssa, koska paidat ovat sellaisia kikkanoita, että napa vilkkuu heti, jos kättä liikuttaakaan. Haalareiden kanssa tätäkään ongelmaa ei kuitenkaan ole, koska ne nousevat kivan korkealle piilottaen napapaidan reunan. Taidan pukeutua tulevaisuudessa vain haalareihin :D

Kuten otsikkokin jo juoruaa tämä päivä meni valitettavasti minulta aivan hukkaan. Turku kieri ihanassa auringonpaisteessa ja pakkaspäivässä, mutta minä möllötin sängyllä ja sohvalla vedoten olemattomaan krapulaani. Jaksoin eilen baarissa puoleen kolmeen ja nukkumaanmeno venähtikin neljään, joten aamu-unet voi laittaa pitkän illan piikkiin. (Siitähän ei puhuta, että Jarkko juhli vielä asteen kovempaa ja silti onnistui raahaamaan itsensä kouluun kymmeneksi....) Kun lopulta sain itseni ylös sängystä olikin "minulla on melkein krapula" -tekosyyn vuoro. Oikeasti olo oli tosi hyvä, mutta kun laiskotti oli helppo väittää itselle, että kyllä tässä vähän heikottaa eikä ulos kannata lähteä tai ainakaan ei kannata tuohon biologian kirjaan tarttua.... Ja onnistuihan se. Päivä oli ja meni, ja minä sain aikaiseksi ainoastaan syödä vähän ja raahautua valmennuskurssille. Lukeminen siis jäi tänään kokonaan, mutta valmennuskurssia varten sentään olin valmistautunut jo aiemmin eli läksyt oli tehty ja uuteen asiaan perehdytty. Happo-emäs -laskut opettelin viime keväänä kovalla tuskalla ja tänä vuonna tuntuikin hyvältä huomata, ettei viime kevät mennyt hukkaan.

Onneksi meillä eletään tällä hetkellä säästökautta niin en onnistunut kruunaamaan tätä päivää levyllisellä suklaata tai muulla yhtä kamalalla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti