keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Pieni ihminen suuressa blogimaailmassa

Ensimmäinen yritys kirjoittaa jotain. 
Tuntuu hölmöltä aloittaa, vaikka ajatus ja puuhaaminen tekstien parissa kiinnostaa niin paljon, että bloggaaminen vilahtelee mieleen päivän aikana monta kertaa. Tuntuu niin helpolta lukea vakiintuneiden bloggareiden kirjotuksia päivän tekemisistä, asuista, menoista ja meikeistä. Mutta miten tällainen reppana voi aloittaa saman ihan tyhjästä? Aloittamalla aivan tyhjästä, haa! Täältä pesee ;)


Tänään oli melkoisen normaali lääkikseen lukevan keskiviikkopäivä. Ainakin aamun osalta. Aloitin aamun biologialla ja kynsien lakkaamisen viimeistelyllä. Vaikka olisin parhaimmassa laskuterässä kemian ja fysiikan kannalta heti aamulla, oli tänään pakko aloittaa lukemisella, koska märillä kynsillä ei kärsi viivoittimia ja kyniä käsissä pyöritellä. Myöhemmin sitten taistelin linssi- ja peilitehtävät pois alta ja vähän dopplerin ilmiötä kaveriksi. Jarkko pääsi ajoissa koulusta ja sen jälkeen keksittyminen yllättäen vaikeutui. Koska olen hölmö ja tuudittaudun tunteeseen, että aikaa riittää vaikka mihin ja, että olen muka hyvässä ajassa, kun nyt jo lukemista olen täysipäiväisesti starttaamassa, päätin sitten jättää päivän lukemiset 40 sivuun biologiaa ja parin tunnin fysikkaan. Loppupäivän olenkin vaan tähän asti löhnäilly ympäri kämppää Jarkkoa välillä hipsutellen :D

Meillä on molemmilla tänään neitsytbileet tulossa: Jarkolla ekat omat opiskelijabileet ja mulla ekat opiskelijabileet haalareissa! Bilsan opinnot aloitin siis jo syksyllä, mutta haalaritoimittajan toimistusongelmien takia saatiin haalarit vasta ihan vuoden 2012 lopussa. Nyt vasta siis ekat haalaribileet, kun olen jo oikeastaan lopettanut tai ainakin tauolla omista opinnoistani biologialla. Silti olen valtavan innoissani! Opiskelijaidentiteetti kasvoin potenssiin miljoonaksi, kun sai vihdoin heittää kauniit, metsänvihreät haalarit niskaan. Viime perjantaina ommeltiin opiskelijakaveriden kanssa merkit kiinni niin, että haalarit on tänään tuliterinä valmiina käyttöön. Hauska myös nähdä kaikkia tuttuja, koska päivisin istuskelen vaan täällä omassa pääsykoelukuluolassani...



Kynsistä mainitsin jo aiemmin ja ne taitaavat jäädä tämän postauksen ainoaksi ulkonäkö/tyyli ym söpöstelyksi. Saan noin kerran vuoteen kasvatetua kynteni pitkiksi. Sitä useammin se ei vain onnistu, kai kynnet jotenkin ovat niin heikoilla aina sen jälkeen, kun leikkaa pitkät pois. Kuitenkin! Tykkään hurjasti näpertää kynsieni kanssa olivat ne sitten pitkät tai lyhyet (pitkien kansa kikkailu luonnollisesti kuitenkin palkitsevampaa, kun kynnet eivät tarkan lakkaamisen jälkeen näytä kymmeneltä nakkipötköltä....). Aikaisempina vuosina olen tyytynyt intoilemaan perinteisestä valkokärkisestä manikyyristä, mutta viime viikolla asiaan tuli muutos. Alennusmyynneistä olin testimielessä ostanut tummanvioletin Gina&Tricotin ja H&M:n pinkin lakan. Ensimmäistä kertaa lakkasin ranskalaisen manikyyrin pinkilla pohjavärillä ja tummanvioloteilla kärjillä. Lopputulos oli mieletön! Olin kynsistäni niin innoissani, että joka kerta, kun sormiani vilkaisin piti vilkaisu venyttää katseeksi ja peilailla kynsien pintaa valoa vasten :) Harmi vaan, että hyvä lopputulos vaatii aikaa monta tuntia, kun lakkakerroksia pitää laittaa useampia ja kuivatella. Tänään ohjelmassa olivat kuitenkin tummanvioletti ja oranssi.



Nyt kohti bileitä haalarit niskassa! JEE!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti