perjantai 15. helmikuuta 2013

Valentinon juhlaa

Taas menin ystävänpäivänä "ethän sä oo ostanu mulle mitään, kun en mäkään oo sulle" -vipuun. Viime vuonna Jarkko kaivoi yöllä vuorokauden vaihduttua 14. päiväksi vaatekaapista kukkapaketin, josta paljastui kolme valtavaa ruusua ja minä seinoin tyhjin käsin kiittelemässä ja nolostelemassa, kun en itse ollut päivää mitenkään huomioinut. Tänä vuonna ajattelin, että nyt ei oikeasti osteta mitään, koska jemmaillaan rahaa tulevia reissuja varten. Vähän olin viime vuodesta kuitenkin oppinut ja eilen aamupalapöydässä lahjoin kultaa pikkuisella suklaasydämellä ja söpöllä jääkaappimagneetilla. Silti hävisin taas. 




 

Myöhemmin päivällä sain nimittäin ihanan yhdeksän pinkin ruusun kimpun. Kimpun ruusut ovat kuin karkkeja ja tuoksu on mahtava. Alla kuvat öhh.... köh.... minun lahjastani.....






Ja en siis todellakaan halua antaa kuvaa, että lahjojen anto on minulle jokin kilpailu, jossa massiivisin voittaa, mutta minusta tilanne vain oli huvittava. Minä raukka olin tänä vuonna niin ylpeä söpöstä magneetistani ja suklaasydämestä, ja sitten minua odottaakin vastalahjana ihanin koskaan saamani ruusukimppu.

Muuten ystävänpäivä jatkui ystävyyden juhlana, kun Jarkon koulukaverit tulivat meille etkoilemaan ja myöhemmin siirryimme Börssiin Ystävät yhdessä 2013 -bileisiin.









Tuo Tuomiokirkko on vain joka kerta yhtä upean näköinen, kun yöllä vaeltaa baarista kotiin. Illan bileisiin se ei siis liity millään tavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti