tiistai 9. huhtikuuta 2013

Radio, elämäni rakkaus

Minun ja radion rakkaustarina on pitkä ja lähes kriisitön. Ala-asteella, kun mp3-soittimet vasta pyrkivät markkinoille, oli supercoolia tietää, mikä on tilanne NRJ:n mysteeriäänikilpailussa ja mitkä biisit roikkuvat illan top 10 -listalla. En ikinä kuitenkaan sulautunut täydellisesti yhteen NRJ:n kanssa, joten lähdin kosiomatkalle radioaaltojen aallonharjoille. Kokeilin vähän aikaa silloista Kiss FM:ää, joka soitti hiukan nrj:tä laajemmalla skaalalla vanhempaakin musiikkia. Se deittailu tyssäsi henkilökemioiden puutteeseen ja mainoksiin. Onneksi Radio Nova syöksyi laastariksi hätiin ja haiken mielin kuuntelin Novalta Yön Rakkaus on lumivalkoinen -laulua varmaan noin kahden tunnin välein. Novan aikaan minulla oli "nää mökkibiisit kuulostaa ihan hyvältä" -vaihe, joten Novan musiikki oli sulatettavissa. Mutta. Kun perjantai-iltapäivänä koulupäivän jälkeen avaan radion kuullakseni mukavan veisun ja saan vain Pertti Salovaaran kertomaan liikennetiedotteita, alkoi minun ja Novan suhde rakoilla. Erohan siitä seurasi ja jäin leijumaan tyhjän päälle. Jumituin ilmestyneeseen Voiceen, kunnes kohtalo puuttui peliin.


Yläasteen kasiluokalla meille kapinalapsille järjestettiin Kuopion musiikkikeskuksella pyöräilykypärän käyttöön kannustava valistustapahtuma, jossa YleX oli vahvasti mukana. Tapahtuman juonsi Peltsi ja joku toinen ylex:n juontaja. YleX oli ollut minulle muukalainen, sellainen outo kanava, josta kukaan ei puhunut ja jonka taajuuksilla puhe kuului jotenkin kaupallisia kanavia matalampana. Tumma muukalainen kuitenkin vei minut mukanaan.. Pääsin tapahtumasta kotiin ja viritin taajuuden 93,9:ään. Sillä taajuudella pysyin aina Turkuun muuttoon asti, jolloin joudun tarkistamaan taajuuden. Yhä edelleen rakkaus kuitenkin kukoistaa ja ylex soi taustalla nytkin.

Kestävänä liittomme taustalla on kolme peruspilaria:
1. Juontajat
2. Musiikki
3. Ei mainoksia

Kaikki puutteet, joita olin aiemmissa kanavissa vihannut, ovat nyt poissa ja tilalla on vain priimaa. Kun aloin kuunnella ylex:ää kanavan aamuja veti Peltsi, Marja ja Ile. Aamut olivat minulle tärkeimpiä, koska aamuisin minulla oli meikatessa ja bussimatkoilla aikaa kuunnella. Ensimmäisenä tuosta minulle "alkuperäisestä" kolmikosta tippui Marja, sitten meni Peltsi ja enää on jäljellä aamussa yhä hommia paiskiva Ile. Peltsin lähtö oli kova paikka, mutta eniten pelkään aikaa, kun menetän Ilen. Ihastuin ja tykästyin hänen ääneensä sekä radiopersoonaansa välittömästi. Aamujen kokoonpano on seilaillut vuosien aikana enkä ole inhonnut ketään, mutta uskon, että nyt kanavalla on taas vahva aamurunko, kun aamuja vetävät pääosin Ile ja Matti. Vähän kaipaan pysyvämpää naisjuontajaa, mutta naisten suhteen olen paljon valikoivampi. Marjasta aikanaan tykkäsin, samoin nykyään eri ohjelmassa vaikuttavasta Venlasta, mutta suosikkini on Aino, joka muistaaksi vaikutti aikanaan aamussa. Toivon, ettei muistini nyt huijaa. Ainolla on mielestäni jännittävä ääni ja selkeä persoona, jossa on tietyt tunnistettavat erikoispiirteet. Haluan kokea, että tunnen vähän juontajaa.

 Seuraava plussa YleX.lle on musiikki. Kanava soittaa kaikki samat listarenkutukset, kuin muutkin kanavat, mutta lisäksi tarjolla on tuoreempia ja yllättävämpiä juttuja sekä pelkästään musiikkiin keskittyneitä ohjelmia. En ole mikään musiikkifriikki, mutta välillä on kiva kuulla uusia juttuja. Lisäksi musiikin satunnaisuus ja se, että biisit vain pakotetaan kuunneltavakseni, on yksi tärkeä syy, miksi tykkään kuunnella radiota. Olen surkea valitsemaan musiikkia ja tietämykseni maailmasta löytyvistä bändeistä on suppea kuin mikä. Ilman radiota kuuntelisin varmaan jatkuvalla toistolla Elokuun ja Posteljoonan levyjä. Nyt korviini pakotetaan eri biisejä, mikä on loistavaa, koska haluan kuulla uutta, vaikka en siitä heti pitäisikään. Aika yleensä parantaa. Radio pitää minut myös vähän kartalla musiikkimaailman muutoksista ja tiedottaa etukäteen, mitä baarissa seuraavan kerran tullaan tanssahtelemaan.

Rakkautemme viimeinen peruspalikka on mainosten puute. YleX on yleisradion kanava ja ylellähän ei mainoksia vilku. Siispä ei myöskään ylen radiokanavalla. Kun kaupallisella kanavalla juontaja lupaa tietyn biisin, menee vartti ennen kuin biisi oikeasti tulee, koska välissä kuunnellaan kaalimatoja, abc:n herkkumättöjä ja autokorjaamoja... YleX:llä ainoat mainokset ovat kanavan omia, joissa mainostetaan eri tapahtumia ja tulevia kilpailuja. Eivätkä mainokset ole tylsiä jaaritteluja, vaan ihanan outoja ja arvaamattomia. Eikä niitä myöskään tule kymmentä peräkkäin vaan, kun joku biisi ilmoitetaan tulevaksi, se todella tulee.

Voisin jatkaa tätä ylistysvirttä vaikka koko päivän, mutta uskon, että pointtini saatiin jo. Minä liputan vahvasti radion ja erityisesti YleX:n puolesta. Hiukan muokattuna: Minkä kohtalo yhdistää, älköön ihminen erottako. Tämä rakkaus kestää <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti