perjantai 20. joulukuuta 2013

Pikainen ruokatarina

Turkulaista ravintolakulttuuria on tullut koluttua läpi tasan Hanko Sushin, Pinellan ja Trattoria Romanan verran. Tulevaisuudessa onneksi vielä odottaa intialainen, joka jäi välistä keikuttavan korvan takia pari viikkoa sitten. Tänään loikkasimme kuitenkin ilmaisen lounaan perässä täysin uuteen ravintolaan, ravintola Paniniin.

Panini sijaitsee jokirannassa lähellä Mamia söpöllä sisäpihalla. Itse asiassa poistuessamme huomasimme rakennuksen olevan sama, jossa Lidl sijaitsee. Kätevimmin käynti vain käy jokirannan puolelta. Ainakin jos saapuu kävellen Tuomiokirkon suunnasta.

Paikkana Panini oli tyylikäs, mutta rento. Tummia värejä ja tummaa puuta. Väki vaihtui tiuhaan, kun lounasta nauttivat pukumiehet vaihtuivat uusiin lounastauon päättyessä. Koko ajan paikan ovella odotti kuitenkin parin metrin jono ihmisiä tiskille, josta lounas tilattiin ennen pöytiin siirtymistä. Kävijäkunta oli ikähaarukaltaan ja seuraltaan laaja. Osa nautti lounasta perheen kesken, toiset kiskaisivat ruuan bisneksien hoitelun ohessa ja viereisen pöydän valtasi pikkujouluja viettävä työporukka.

Tyylikäs linja jatkui myös lautasella. Lounaslistalla oli kolme päivittäin vaihtuvaa vaihtoehtoa sekä lisäksi mahdollisuus pizzaan tai salaattiin. Tänään lista tarjosi valittavaksi vuohenjuustolasagnea, kinkkusalamipastaa ja pihvilounaan, joista Jarkko kotiutti masuunsa pastan. Itse pyörsin pastani viime hetkillä katkarapu-nuudelisalaattiin, enkä kadu.


Salaatti oli todella ravintola-annos. Se ei ollut läjä silputtuja kasviksia ja nahjuisia katkiksia. Sen sijaan se oli erittäin makurikas, raikas ja monipuolinen annos herkullista ruokaa. Ja jestas, että annos oli kaunis! Hyvin harvoin olen ravintoloissa salaatteihin koskenut, mutta uskallan silti väittää, että Paninin salaatti oli keskivertoa taitavammin hiottu ja maustettu. Koska tämän annoksen myötä tajusin, että salaattikin voi maistua joltain upeammalta kuin salaatilta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti