maanantai 20. tammikuuta 2014

Valmennuskurssit. Saatanasta seuraava?

Kirjoittajalla takana kaksi kevättä Valmennuskeskuksen pitkillä takuukursseilla, kevät 2012 Kuopiossa ja kevät 2013 Turussa.

Tämä aamu toi mieleen kaksi mennyttä kevättä. Rutiinit olivat samat kuin vuosi sitten: Jarkko lähti kouluun, minä jäin aamupuuron kanssa keittiön pöydän ääreen ja naapurin rakki (en tohdi käyttää kauniimpaa sanaa moisesta piskistä) ulvoi kuin viimeistä päivää. Mutta mitä puuttui? Pöytää kuorruttavat kirjapinot, laskin, penaali, kaavaluettelo, korvatulpat ja ohimossa tykyttävä paine, että olen jo myöhässä lukemisen aloittamisesta. Kaksi viime talvea ja kevättä istua nyhjötin keittiön pöydän ääressä ensin Kuopiossa ja viime keväänä täällä Turussa hakkaamassa päähän kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa seuranani valmennuskurssin kurssimateriaalit.

Olen aina halveksunut valmennuskurssitouhua. On mielestäni naurettavaa vouhottaa Suomen mahtavasta ilmaisesta yliopistokoulutuksesta, jos enemmistö lääkikseen sisään päässeistä on maksanut preppaavasta kurssistaan tuhansia euroja. Voin puhua touhusta ainoastaan lääkiksen osalta, mutta meillä meno taitaa ollakin villeimpien joukossa oikiksen ja kauppiksen ohella. Muut alat vasta alkavat oppia, kuinka rahaa nyhdetään unelmiaan tavoittelevilta nuorilta. Lukioaikana olin sitä mieltä, että minähän en mitään kursseja kaipaa, olen riittävän hyvä muutenkin. Halusin kapinoida systeemiä vastaan ja näyttää, että unelmaan on mahdollista kivuta ilman hyytävän kalliita kursseja, kun vain tarpeeksi puurtaa. Ja tottahan tuo on. Kaiken voi saavuttaa, kun vain tekee tarpeeksi työtä. Nyt joudun kuitenkin toteamaan, että luultavasti kaivelisin tänäkin aamuna kemian kirjoja pöytään, jos en olisi pyörtänyt periaatteitani.

Ensimmäinen hakuni lukion jälkeen oli leikkiä. Nautin Galenoksen lukemisesta, koska tunsin oloni viisaaksi ja vanhaksi lukiessani niin älykästä tekstiä. Olkoonkin, että kirja on täynnä virheitä. Niskassani ei huohottanut valmennuskurssia, koska kirjotusten jälkeen aikaa kurssista täyden hyödyn repimiseen olisi ollut liian vähän (ja toisaalta minä en ollut riittävän hullu, että olisin jaksanut vetää itseni piippuun lukemisen kanssa). Lueskelin ja kävin matkailemassa Tampereella pääsykoereissulla. Don't worry, be happy!

Kakkosvuonna panokset kasvoivat. Aineistoksi muutettiin lukion kemia, fysiikka ja biologia, ja minä istutin itseni valmennuskurssin penkkiin. Kaverin suosittelemana valitsin Valmennuskeskuksen kurssin, ja näin jälkikäteen ajateltuna hakujen välissä kaupunkia vaihtaneena tein nappivalinnan. Vanhempani olivat projektissa mukana ja he kustansivat kurssin. Hintaa taisi olla 1500 euroa sisältäen kaikkien kolmen aineen opetuksen (tuntimääriä en muista) ja kaksi tai kolme harjoituskoetta plus simuloidun pääsykokeen. Kurssi starttasi helmikuun alussa, joten aikaa asioiden sisäistämiseen oli lähes neljä kuukautta. 



Kannattiko? Kyllä ja ei. Sisään en päässyt, mutta ilman tuon vuoden pohjatyön tekemistä en luultavasti olisi päässyt tänäkään vuonna. Kemian osalta sain loistavat pohjatiedot ja paikattua lukion jättämät valtavat koloset, paljolti loistavan opettajan takia.
  Jos kemiassa Kuopion kurssi edusti fysiikassa tuli takkiin. Opettajamme oli lipevä Jyväskylästä asti Kuopioon kiikutettu partamies, joka ei osannut opettaa. Diat olivat suoraan Valmennuskeskuksen arkistoista eli jonkun toisen opettajan ajatusjuoksua, jota tämä mies ei osannut selventää. Tämän tajusin kyllä vasta Turussa, kun diojen tekijä oli opettajamme. Kummasti selkeni kaikki hämmentävät skootterikuvat tylsien kaavojen kuvituksena... Lisäksi Kuopiossa fysiikan tunnit oli ahdettu viikonlopuille isoiksi, monen tunnin kokonaisuuksiksi, koska opettajamme pystyi matkustamaan Kuopioon ainostaan viikonloppuisin. Yritä siinä sitten oppia, varsinkin kun lähtötaso on surkea. Kevään aikana opin perusjutut, mutta pintaa syvemmälle en fysiikan osalta päässyt. Tästä annankin Valmennuskeskukselle isoimmat miinukset: fysiikan opetus ja opetusjärjestelyt olivat kakkaa, ja me maksoimme siitä. Se on vielä enemmän kakkaa.
  Biologian opettajamme oli itse lääkiksen kakkosvuoden opiskelija, jolla tosin oli takanaan biologian opinnot. Koska kukaan ei tiennyt, mitä uudenlainen pääsykoe pitäisi sisällään, kurssi keskittyi bilsan osalta hiukan liikaa ihmisbiologiaan. Ihmiskehosta opin paljon uutta, mitä lukion kirjoissa ei kerrottu, mutta ekologian aiheet jäivät pinnallisiksi. Opettajamme oli kuitenkin todella motivoitunut ja olisi varmaan hakenut kuun taivaalta, jos se olisi auttanut meitä oppimisessa, joten häntä ei voi syyttää.


Toinen huti ja muutto Turkuun. Pari sähköpostiä Valmennuskeskukselle, muutama huntti vaihtorahaa ja kurssisalit aukenivat Turussa. Tässä on ensimmäinen huijauksen paikka. Takuukurssi = maksat seuraavanakin vuonna 500 euroa materiaalimaksua kirjoista, jotka ovat täsmälleen samat kuin viime vuonna! Fanfaareja ja ilmapalloja! Hurraa! Lisäksi perheeni maksoi myös Turun ja Kuopion kurssien välisen eron 300 euroa, että sain vaihtaa Kuopion pitkältä kurssilta Turun pitkälle kurssille. Ainoaksi ilonaiheeksi jäi Turun kurssin aikaisempi aloitusajankohta: tietoa alettiin takoa päähän jo marraskuussa.

Turussa fysiikka saatiin vihdoin hallintaan. Opettajamme oli monen vuoden rautaisen kokemuksen omaama nainen, joka päivätyökseen opetti fysiikkaa yläasteella ja iltaisin veti kurssifysiikkaa. Hänelle kaikki mahdolliset plussat! Opetus oli maanläheistä ja ymmärrettävää. Tunneilla laskettiin paljon ja kotona laskettiin vielä enemmän. Opettajalta uskalsi kysyäkin, koska ei tarvinnut pelätä, että ei ymmärrä opettajan selitystä, kuten Kuopiossa. Kokemuksen perusteella hän myös tiesi vaikeat aiheet jo valmiiksi, joten aikaa osattiin varata niihin enemmän.
  Kemian opettajasta en tiedä, mitä sanoa. Hän oli hyvä, mutta ei loistava. Hänen opetustyylinsä oli eloisa ja vähän poukkoileva. Välillä olin vähän pihalla, enkä aina ymmärtänyt vastauksia, jos jotain kysyin. Jos kokoaisin opettajien dream teamia Kuopion kemian opettaja olisi valintani. Kemian pohjan olin onneksi rakentanut tukevaksi jo Kuopiossa, joten minulle riitti keskitason opetus Turussa.
  Biologian opetus oli Turussa jaettu kahden opettajan kesken. Alkupuolisko käsiteltiin ihmistä yhden opettajan kanssa ja ekologia kuului toiselle opettajalle. Tykkäsin ekologian opettajasta, mutta ihmisopettajan tyyli jätti minut kylmäksi. Mielestäni hän ei selittänyt asioita, totesi vain, että tällainen löytyy, mutta ei siitä sen enempää. Bilsan koin kuitenkin vahvaksi alueekseni, joten en panikoinut, vaikka opetus ei ollutkaan jumalaista. Pahimmat aukkoni olivat laskemisessa ja siihen sain kurssita apua.


 Suurin työ tehdään kuitenkin kotona ja siihen kurssin materiaalit olivat valtava apu, täytyy myöntää. Hommasin aikanaan lukion fysiikan ja kemian kirjat itselleni, mutta kertaakaan en niitä tainnut avata. Laskin ja opettelin kaiken valmennuskurssin kirjoista ja opettajien dioista. Viime kevään aikana laskin neljä A4 kokoista, 80 sivun vihkoa täyteen saadakseni touhuun rutiinia. Jotkin kirjan tehtävät olen merkannut laskeneeni neljään kertaan. Kirjoissa tehtävät lähtevat perus kaavaansijoittamislaskuista edeten vaikeampiin, kunnes lopulta siirrytään soveltaviin tehtäviin. Soveltavat tehtävät vastaavat lähimmäksi niitä tehtäviä, mitä kokeessa luultavasti tulee olemaan ja niiden kautta pystyi testaamaan, kuinka käy. Materiaaleissa oli mukana paljon myös vanhoja pääsykoetehtäviä. Osa sellaisinaan, osa hiukan muokattuina. Viime keväänä taisin laskea läpi ainakin kertaalleen lähes kaikki 400 perustehtävää fysiikasta ja kemiasta, soveltavista jäi enemmän tekemättä, koska aikaa kului perustaitojen hiomiseen. Kirjoista annan siis isoa plussa Valmennuskurssille, mutta rohkenen väittää, että 500 euron materiaalimaksu on hiukan liioiteltu...

Loppuun totean valmennuskurssisysteemin olevan epäreilu ja eri lähtökohdista ponnistavia ihmisiä eriarvoistava, mutta omalle kohdallani valtavan hyödyllinen kokemus. Tosin täysin ylihinnoiteltu ja minua kuvottaa ajatuskin, millaisen potin Valmennuskeskus kerää kursseiltaan, kun meidänkin salissamme istui viitisenkymmentä henkeä (50 x 1800e = 90 000e). Ja me olimme vasta yhden kaupungin yksi kurssi....

4 kommenttia:

  1. Teitkö mitään muita tehtäviä kurssimatskujen ohella, kuten vaikka vanhoja YO-tehtäviä tai tehtäviä fy/ke -oppikirjoista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostelin nuo kemian ja fysiikan lukion kirjat kevättä 2012 varten, mutta käyttökertoja niille ei kyllä kertynyt.. Laskin pelkästään noita kurssimatskuja kerta toisensa jälkeen. Siellä tosin muutamia ylppärihommia tais olla seassa mutta aika harvakseltaan. Lukiokirjojen miinuksena on tehtävien ns. helppous. Tai että eivät ole lähellekään yhtä soveltavia, kuin mitä pääsykokeessa tod. näk. tulee vastaan. Suosittelen vaan lujaa kurssimatskujen tankkaamista! :) Ja sori, että vastaaminen venyi!

      Poista
  2. Moikka!

    Olin ottanut täällä Helsingissä Valmennuskeskuksen takuukurssin, mikä alkoi tammikuussa, sillä minulle suositeltiin sitä. En kuitenkaan mielestäny hyötynyt siitä, sille kurssitunteja oli tiheämpään tahtiin, eikä minusta tuntunut että kaikkea olisi ehtinyt käydä läpi muutamassa kuukaudessa.. Ajattelin että olisin halunnut ottaa takuuna kurssin uudestaan, mutta vaihtaa se siihen kurssiin, mikä alkaisi marraskuussa. Tammikuun ja marraskuun hinta oli aivan sama. Uskotko että saisin vaihdettua sen? Vai pistääkö ne mut maksaa myös sen 300 euroa.. halusin tulla vaa kyselee mielipidettä ennenku heihin ottaisin yhteyttä, että osaisin varautua pettymykseen:D Kiitos vastauksesta etukäteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Hmmmm, jos hinta kerran on sama ja takuukurssi niin en keksi estettä, miksi ne ei sinun antaisi vaihtaa kurssityyppiä. Materiaalimaksun joudut maksamaan eli saat ostaa ne samat kirjat uudestaan, jotka sinulla jo on, mutta luulen, että tuolta vaihtomaksulta vältyt. Kannattaa ottaa pian yhteyttä, koska hinnat tuppaavat nousemaan vuosi vuodelta ja kaikki helpompi sopia, kun on kärppänä liikkeellä.

      Itse kyllä tykkäsin marraskuun kurssista tosi paljon. Aikaa oli hyvin ja tuntijako mahdollisti asioiden ihmettelyn ensin kurssilla, sitten kotona ja sitten vielä uudestaan kurssilla, jos joku jäi epäselväksi. Eli eikun uutta matoa koukkuun ja tsemppiä! :)

      Poista