keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Busy doing nothing at all

Elämäni fraasi. Minä todella osaan kadottaa ajan tekemällä yhtään mitään (huom! TekeMÄLLÄ ei tekeMÄTTÄ) ja sitten ruikuttaa, kuinka aika ei riitä mihinkään, kun on niin kiire. Nautin ympärillä ylimääräisenä hyllyvästä ajasta, jolla ei tarvitse tehdä mitään. Ongelmallista vain on, että välillä tässä elämässä täytysi jotain tehdäkin eteenpäin päästäkseen, kuten lukea biokemiaa ja tehdä ruokaa. Silti minä vain selailen blogeja, jotka olen tsekannut päivän aikana jo kymmenen kertaa aiemmin, tutkin uuden pyöräilykypäräni hintaa muualla kuin Hulluilla päivillä ja selailen uutta tuttavaani instagrammia neljättätoista kertaa 10 minuutin sisään. Luonnollisesti myös tsekkaan facebookin noin 7 minuutin välein, etten missaa yhtään "Tiina Tiinulainen osallistuu tapahtumaan Keravan kuviokellunta" -ilmoitusta. Olen kiireinen nuori lääkäriopiskelija, kröhöm.

                              

Pläräsin äsken läpi kaksi sidekudosta käsittelevää biokemian kurssin luentoa ja vaivuin jonkinlaiseen transsiin. Yli sata diaa sidekudoksen synteesiä, kollageeniä ja rustoa. Diat vain vilisivät silmissä ilman minkäänlaista tajuntaa. Jossain vaiheessa huomasin istuvani sohvalla pädi jalkojen päälle leväten tuijottaen katsomatta edessä olevan tv-tason reunaa. En ole eläessäni nähnyt yhtä mukavaa tv-tason kulmaa! Olisin voinut pysyä tuossa hetkessä seuraavat pari tuntia ilman huolta huomisesta (sanonnan kirjaimellisessa merkitysessä, tentti huomenna) ja nauttien vain olemassaolostani. Tästä eteenpäin päässäni on soinut radiossakin tällä hetkellä pyörivä Ace Wilderin kappale:

"I’m busy, busy, busy
Doing nothin’ at all
I’m stressin’ over nothing
Don’t bother to call
I’m busy, busy, busy
Doing nothin’ at all
Don’t bother to call
I’m doing nothin’ at all"

Toistaiseksi minua ei kuitenkaan ahdista huominen. Uusintoja tulee aina lisää ja kerrankin voin kuitenkin sanoa oppineeni kurssista jotain. Kyse on vain siitä olenko oppinut tentin kannalta oikeat asiat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti