sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Erätauko

Tai oikeastaan enemmänkin puoliaika, koska yliopistoliikunta noudattaa enemmän jalkapallotyyppistä ajanlaskua. Tänään oli joka tapauksessa syksyn viimeinen yliopistoliikunnan voimassaolopäivä. Yhden ajanjakson päättymisen kunniaksi ajattelin tehdä pienen välitsekkauksen, että kuinkas hyvin rahoilleen oikein saa vastinetta jumppaamalla Educariumilla Elixian sijaan. (Ja minulla ei ole mitään Elixiaa vastaan, se vain sattui alkusointumaan Edun kanssa.)

Syksyn kauteen mahtui tasan 15 viikkoa, hintaa koko vuoden liikuntaoikeudella oli 56 euroa ja jumppia kertyi..... tättäräää.... täsmälleen 30. Olin itse vähän pettynyt lukuun, koska kuluneeseen aikaan suhteutettunahan tuo meinaa, että kävin jumpassa keskimäärin kaksi kertaa viikossa, mikä on tietysti hyvä sekin, mutta oma fiilis oli, että olisin käynyt useammin. Välillä syksyn aikana tuntui, että juoksin koko ajan veivaamassa pumppitankoa, mutta ehkä kyse on vain pääni sisäisestä hallusinoinnista. Pääni haluaisi, että olisin ollut koko ajan veivaamassa tankoa tai hyppimässä hirviöburpeita sen sijaan, että makasin aivokuolleena sohvalla katsomassa padilta Imettäjiä. Jep. Been there done that.

                            

Nopealla laskutoimituksella saan yhden jumpan hinnaksi 1,87 euroa, mikä jälleen hämmästyttää minua, koska olin pitänyt tunteja lähes ilmaisina. Tietysti tuo hinta tuollaisenaankin on lähes ilmainen, mutta toiselta kantilta ajateltuna eurolla ja kahdeksallakymmenellä sentillä saa jo 0,72 opiskelijalounasta. Väärin minua ei kuitenkaan saa ymmärtää, koska jumaloin Turun yliopiston liikuntapalveluita kaikin tavoin enkä millään tapaa väitä, että vuosimaksu olisi liian hintava. En vain ole ikinä ajatellut jumppien ja maksun suhdetta näin konkreettisesti. Onneksi summa laskee, mitä enemmän käyn jumpassa kuolemassa, joten joululoman jälkeen kuntopiikin iskiessä olen kaikin puolin win-win -tilanteessa, kun raahaan juhlapöydänkonvehtipyllyäni tuttuun liikuntasaliin.

Mitä minulle jäi käteen tuhlatusta 56 eurosta? Varmaan litratolkulla Educariumin lattialle hylättyä hikeä. Yksi itku. Muutama pumppi viidellätoista kilolla kyykäten. Pari supernaisfiilis-hetkeä, kun kaikki tuntuu hetken niin hyvältä. Usko, että minun on joskus mahdollista selvitä olkapääbiisistä kolmen kilon painoilla. Muutama pidä ohjaaja se turpasi kiinni tai ainakin uhallani lopetan -hetki. Monenmonta epätoivontäyteistä hetkeä. Luuserifiiliksiä. Voittajafiiliksiä. 30 hyvän olon tunnetta jumpan jälkeen. Tunne, että teen itselleni hyvää.

Nyt hyvillä mielin kolmen viikon liikuntajoululomalle. Ei yhtäkään tarkoituksenmukaista lihaskuntoliikettä tai sykkeennostatusta, mutta sitäkin enemmän rennon sivutoimista ulkoilua, lenkkejä Danan kanssa ja kaikenlaista puuhastelua. Jumppakuolla ehdin tietoisesti riittämiin seuraavana keväänä.

3 kommenttia:

  1. Sul on tosi hyvä blogi ja sitä on aina kiva lukea ja se piristää kummasti! :) Haluaisin kysyä paria lääkis-aiheista asiaa, sillä itse haen 2015 lääkikseen. Eli pääsykokeisiinhan tulee fysiikka, kemia ja biologia, miten lääkiksessä painoittuu tietyty aineet? esim. onko silloin joitain noista enemmän tai jääkö jokin pois ja miten tasapainoisesti eri aineita on? Monta vuotta tarkalleen menee, että opiskelee lääkäriksi ja monta vuotta, että voi itsenäisesti toimia lääkärinä? Maksaako lääkiksessä opiskelu, ja kuinka paljon esimerkiksi vuoden aikana? Mitä tiettyinä vuonna opitaan suurin piirtein ja milloin on se ajanjakso kun jonkun terveydenhoitajan kanssa harjoitellaan mm. terveysasemilla potilaan tutkimista yms.(ja saako siitä jonkinlaista palkkaa) ja jos on muuta tietoa lääkiksestä ottaisin tietoa ilomielin vastaaan!:) Kiitos tosi paljon!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos! :)

      Hmmm meillä on ainakin Turussa nykyään fysiikka, kemia ja bilsa kaikki integroitu sisään kursseihin eli mitään erillistä esim. fysiikan kurssia ei ole. Ennen kai on ollut. Enemmänkin kyse on fysiikan ja kemian periaatteiden ymmärtämisestä, jotta kykenee tajuamaan ihmiskehon toimintaa kuten sydämen sähköisen toiminnan (fysiikkaa) ja solujen kalvojännitteen ylläpidon (kemiaa) ihan vaan noin esimerkeiksi. Tavallaan touhu on vähän käytännön poikkitieteellistä noiden aineiden kesken, koska ei meillä mitään kaavoja pyöritellä, mutta pään pitää olla orientoitunut ymmärtämään ilmiöiden taustalla oleva fysikaalinen ja kemiallinen periaate. Huh kun oli älykkään kuuloinen lause.

      Tutkinto kestää kuusi vuotta ja se harvemmin ihmisillä venyy, paitsi tietysti jos vaikka saa lapsen tai käy intin kesken koulun, koska meillä on niin yhdenmukainen lukkari kaikilla. Kaikki käy saman kuuden vuoden perussetin, jota voi vähän säveltää valinnaisilla, mutta ei yhtään samassa mittakaavassa kuin monilla muilla aloilla, joissa kaikilla melkein on ihan omanlainen kurssikertymä. Sinäällään helppoa, koska ei tarvitse ite sumplia aikatauluja, kun lukkari tippuu eteen ylemmiltä tahoilta. Lääkärin hommia saa ekaa kertaa tehdä neljännen vuoden jälkeen jossain ja viidennen vuoden jälkeen taas jossain muualla. Näitä en tarkkaan muista, koska ei ole ollut vielä ajankohtaista. Olisko, että nelosen jälkeen sai mennä päivystämään ja vitosen jälkeen terveyskeskukseen... ei kamala, en minä tiedä :D Mut nelosen jälkeen saa tehdä jotain ekaa kertaa osittain itsenäisesti. Kolmosen jälkeen saa suorittaa ekat kk mittaiset harjoittelut eli manut, mutta ne ollaan koko ajan oikean lääkärin ohjauksessa. Manut on tosiaan kk mittaisia ja palkkaa kuulta saa 1500e. Ja luulen, että nuo manut on periaatteessa meidän harjoittelut, mutta tietysti kakkosesta eteenpäin ollaan käytännön työssä koko ajan enenevissä määrin, kun opiskelu siirtyy luentosaleista sairaalaan kliiniisten lääkäreiden opetukseen. Viimeiset neljä vuotta siis opetellaan käytännön taitoja sairaalassa opiskelijoina.

      Itse koulunkäynti maksaa tasan saman verran kun muillakin yliopistoaloilla eli noin satasen per vuosi, mikä on siis ylioppilaskunnan maksu, jolla katetaan meidän terveydenhuolto jne. Opiskelu sinänsähän on ilmaista. Kirjoihin saa tietty uppoamaan useamman satasen, jos niitä haluaa hommailla, mutta käytettyjen kirjojen pörssi kurssien kesken toimii hyvin ja osaa kirjoista ei edes tarvitse hommata, jos ei kirjoja tykkää lukea. Itse taisin ykkösvuonna maksaa kirjoista yhteensä noin 150-200e, mistä 70e on ihan välttämättömän anatomian kirjan osuus ja muut eri kursseihin ostettuja kirjoja (osa oli täysin turhia).

      Eri vuosina tulevista kursseista en muista sanoa, koska ite junnaan vielä preklinikan puolella. Ykkös- ja kakkosvuosi opiskellaan siis ihan luentosaleissa terveen elimistön toimintaa, anatomiaa, solubiologiaa, patologiaa ja farmakologiaa. Kolmosella päästään sitten klinikkaan eli aletaan siirtyä käytäntöön, sairauksiin, eri erikoisalojen opintoihin ja sairaalamaailmaan. Siellä pysytäänkin sitten kutosen loppuun asti ja valmistutaan lääkäreiksi :D

      Huh tulipas pitkä vastaus. Toivottavasti avasi edes vähän ja tsemppiä pääsykoepuristukseen!

      Poista
  2. Voi kiitos tosi paljon! Oli tosi paljon apua! :)

    VastaaPoista