perjantai 16. tammikuuta 2015

Alkuviikko lääkiksessä

Perustilitystä, peruslääkistä, peruspäiviä. Niitä luvassa nyt. Millaista elämä on lääkiksen kakkosen kevään ensiviikoilla? Teen pintaraapaisun koko viikkoon tässä postauksessa ja uppoan syvemmälle fiiliksiin jossain toisessa tekstissä, ettei venähdä aivan luonnottoman pitkäksi tämä kirjoitus. Olen päivän saldoihin laskenut mukaan vain koululla vietetyt opiskelutunnit, joten ei saa ruoskia vähäisistä opiskelun tuntimääristä... Mä tsemppaan ihan pian taas!

Ajankohta: 12.-16.1.2015
Kurssi: patologia ja sen rinnalla starttaavat epidemiologia ja biostatistiikka


Maanantai 12.1.
Uuden paremman elämäni ensimmäinen päivä, jota juhlistan lataamalla instagrammiin tsemppikuvan pakkasaamun auringosta. Pakka on joululoman jälkeen vielä aivan levällään eikä minulla ole minkäänlaista intoa opiskeluarkeen palaamiseen. Kaikki tuntuu vain lipsuvan käsistä ja keskittyminen huitelee ties missä, mutta onneksi vertaistuki auttaa. Koko kurssi nimittäin tuntuu löllyvän vielä joulukoomassa eikä kukaan kenen kanssa keskustelen tunnu muistavan miten päin kirjoja edes pidetään käsissä.

Koulua maanantaina on onneksi vain yhden kaksoisluennon verran, mutta uutena yhden opintopisteen kurssina alkava epidemiologia ei nappaa ketään. Googlailen luentojen ajan Turun suutareita ja muuta yhtä hyödyllistä kokematta siitä sen suurempia tunnontuskia. Tämä alkukevät on paton, ja muut hommat hoidetaan ohimennen siinä sivussa.

Päivän saldo:
- epidemilogian kaksoisluento 2h


Tiistai 13.1.
Aamu alkaa maksapatologian mikroskooppiharkalla, jotka nykyään onneksi ovat tietokoneharkkoja, koska perinteisistä mikroskoopeista tihrustaminen on monestakin syystä hankalaa. A) Tihrustaminen itsessään ym. mikroskoopin säätäminen on aikaavievää ja ikävää silmille/päälle. B) Asioista kysyminen on äärimmäisen hankalaa, koska mikroskoopin näkymän voi kerrallaan nähdä vain yksi ihminen. Joko se ihminen on kysymysmerkin näköinen opiskelija, joka haluaa tietää, mikä on tuo vaalean hailankan pinkin sävyinen möykky, jossa näkyy vähän ruskeaa, tuolla vasemmasta ylänurkasta vähän alaspäin ja oikealle tultaessa tai opettaja, joka kertoo pienen solumuutoksen näkyvän keskilinjasta vähän vasemmalla näkyvän lymfosyyttikertymän alaoikealla. Usein tämä toistetaan vielä pari kertaa, koska ensivilkaisulla toisen kuvailemaa näkyä ei löydy ja koordinaatteja on tarkistettava. Joten uskokaa, kun sanon isojen tietokonenäyttöjen olevan todella jees mikroskooppinäytteiden tarkastelussa.

Mikroskopointi kestää tunnin ja sen aikana ehdimme omin silmin ihmetellä yhdeksää maksan/sappirakon sairautta, joista meille luennoitiin paria päivää aikaisemmin. Paton harkkoja on kyllä pakko kehua, vaikka aikaisemmin mikroskopointia olenkin vihannut, koska sairauksien aiheuttamien muutoksien näkeminen on valaisevaa. Tauti ihan oikeasti muuttaa jotakin meissä täysin vääränlaiseksi ja siksi oireilemme. Myös harkkojen ilmapiiri on minusta ollut tosi mukava. Mitä tahansa saa kysyä ja opettajat tuntuvat olevan innostuneilta työstään. Onneksi pato tarjoaakin tätä herkkua oikein suurella kauhalla. Tunnin mittaisia mikroskooppiharkkoja mahtuu noin kolmen kuukauden kurssiin 21.

Iltapäivällä saamme kaksoisluennon neuropatologiasta, ja pieni kiinnostuksen kärpänen iskee väkisin, koska luennoitsija onnistuu myymään aiheensa tärkeyden ja esiintyy toisaalta mielenkiintoisesti, unohtamatta tietysti itse aiheen jännittävyyttä. Pääsemme kahdessa tunnissa kahlaamaan aivojen verenkiertoon liittyvät patologiset tilat ja seuraavalle päivälle jäävät itse aivokudoksen sairaudet.

Tiistai-illan vietän suttaamassa kaverin kasvoja speksin PuMan maskeerausreeni-illassa, mutta palataan tähän vapaa-ajalliseen toimintaan paremmin toiste.

Päivän saldo:
- maksan/sappirakon mikroskooppiharkka 1h 
- itsenäistä opiskelua kirjastossa 2h
- neuropaton luento 2h



Keskiviikko 14.1.
Aamu alkaa jälleen mikroskopoinnilla, mutta ei perusharkalla vaan obduktionäytteiden tutkiskelulla. Paton kurssiin liittyy siis lääketieteellisistä syistä suoritettavaan ruumiinavaukseen osallistuminen x 2, joista toinen oli minun ryhmälläni juuri ennen joululomaa. Avaus itsessään kertoo vasta puoli totuutta ja hyvin oleellinen osa projektia on vainajasta otettujen histologisten näytteiden tutkiminen, jotta nähdään solutasolla käynnissä olleet prosessit. Meidän opiskelijoiden kannalta tämä harkka on vain patologin esittelemien näytteiden katselua ja vähän näkymien syiden pohdiskelua. Tällä kertaa näytteistä ei löytynyt mitään erityistä tai odottamatonta, joka olisi avauksen aikana "luonnosteltuja" kuolinsyyehdotuksia muuttanut, mutta koko kuolinsyyselvitysprosessin näkeminen esitietojen ihmettelystä vainajasta otettujen näytteiden tutkimiseen asti oli kiinnostavaa. On tämä paton kurssi ainakin muuttanut ymmärrystäni patologin ammatista, jos ei sitten mitään muuta.

Päivällä neuropatologia jatkuu erilaisilla kasvain- ja autoimmuunitaudeilla. Luento on jälleen todella kiinnostava, onhan aihe aika raflaava, mutta maailman pahuus puskee hetkittäin vasten kasvoja, kun aivokasvaimien ennusteista puhutaan. Miten epäreilu maailma osaakaan olla, että joku moisen riesan saa päähänsä?

Ikuisuudelta tuntuneen päivän päättää toinen paton rinnalla juokseva pikkukurssi, biostatistiikan perusteet, jonka avausluennon keskeisin tehtävä on vakuuttaa meidät, että ammattitaitoinen lääkäri tarvitsee biostatistiikkaa, vaikka ei tutkijaksi haluaisikaan. Kurssin vetävä nainen on topakka rouva, joka selkeästi tuntee lääkisläisten vihan biostatistiikkaa kohtaan. Hän oli nimittäin pyytänyt paikalle oikein pian eläköityvän lääkärituttavansa kertomaan meille tuleville kollegoille, kuinka tärkeän asian äärellä ollaan. Toisaalta olen vierailevasta tähdestä hyvin kiitollinen, koska hän vetää osuutensa huumorilla ja rennolla elämänkokemuksella.

Keskiviikkoillan omistan biologeille ja vietämme lukuvuodenaloittajaisia syömällä, juomalla ja pelailemalla. Jotenkin kummasti ilta venähtää jatkumaan Monkeyssissa ja päättyy vasta lähempänä puolta viittä...

Päivän saldo:
- obduktionäytteiden mikroskopointi 0,5h
- neuropatologian kakkosluento 2h
- biostatistiikan luento 2h



Ps. Venähti kuitenkin, joten julkaisen torstain ja perjantain erillisenä postauksena.
Pps. 300. teksti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti