keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Panin muistiin ja opin

Minulle on vasta yliopistoiässä valjennut kunnolla millainen oppija minä oikein olen. Yläaste ja lukio hoituivat lähes yhdellä kädellä hutaisten (Näin se aika kultaa muistot. Kukaan ei enää muista pitkän matikan kirjan päälle itkettyjä kyyneleitä....), kun vaan muisti olla tunnilla tarkkana ja lukea kunnolla kirjaa. Lääkiksen pääsykokeessa jouduin ensi kertaa kohtaamaan rajallisuuteni; kaikkea ei vain voi osata. Tai minä en ainakaan voi, jolloin oli vain luotettava, että 51 516 hakijan seasta löytyy vain 152 kaiken osaavaa superneroa, jolloin minulle jää se yksi ylimääräinen paikka. Niinhän sitä kuvitteli, kunnes sai huomata, että ei kukaan 153:sta osannut kaikkea, mutta on silti paikkansa ansainnut. Opiskelupaikan lisäksi 3 vuoden mittaiseksi venyneestä pääsykoetuskasta jäi onneksi käteen muutakin. Minä aloin oppia oppimaan.

Ihkaekalta hakukeväältä suoraan lukion jälkeen. Nykymakuun aivan liikaa tekstiä!

Maksan tehtävät ja fosforin kierto

Kamala puolustusjärjestelmäkaavio. En ikinä oppinut kunnolla oli kuva tai ei..

Olen aina luokitellut itseni visuaaliseksi oppijaksi. En usko ennen kuin näen jne. Muistiin painamiselleni on valtava apu piirtää kaavioita ja kuvioita kirjoitettujen muistiinpanojen lomaan. Kuvien avulla kykenen palaamaan aiheeseen ja muistamaan niiden välisen yhteyden paremmin, mikä on varsinkin ihmisbilsan kohdalla hyödyllistä. Pelkän anatomiankin piirtely kuitenkin auttaa ja viime syksyn hermostokurssin aikana tihrustin vihkooni kymmenkunta aivokuvaa eri suunnista ja leiketasoilta. Kas kummaa, yksi kuvista kysyttiin tentistä ja hoitelin tehtävän naureskellen.

Yksi simppeli kuva tekstin tukena, oikeat värivalinnat ja numerointi.


Perusanatominen kuva. Kun kerran piirtää hyvin, sen muistaa.

Pääsykokeeseen lukiessa kuvat olivat enemmän kertaamisen apuneuvo. Tykkään tiivistää muistiinpanoihin pääseikat joko muutamalla sanalla, kuvalla tai näiden yhdistelmällä, jonka näkemällä kykenen ymmärtämään, mitä olen hakenut takaa. Valmiiksi piirrettyjen kaavioiden avulla aiheisiin on helppo palata niin kertaushetkellä kuin aiheesta tentisssä/kokeessa/elämässä kirjoittaessa/pohtiessa, koska saan haettua ensin kokonaisuuden päästäni ja sitten pikkuhiljaa muisteltua, mitä luki missäkin päin paperia ja miten paljon jne. Kuulostaa hyvin alkeelliselta oppimiselta, jota opettajat varmaan läksyttävät välttämään, mutta minulle tuollaisesta räpeltämisestä on valtava apu tenttitilanteessa.
 
Hormonit taulukossa...
...ja erityspaikoissaan
























Kuvien lisäksi numerot ovat minulle tärkeitä opiskellessa. Maksalla on 8 tärkeää tehtävää. Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kuutta hormonia. (Luvut päästä keksitty.) Kun tietää, miten monta tekijää muistista on kaivettava, ne tykkäävät tulla helpommin esiin.

Aikajanalta helppo muistaa, mikä vaihe oli minkäkin jälkeen.





Tosi tuhnu kuva, mutta havainnollistaa selkeyden ja kuvien tärkeyttä minun muistiinpanoissa


Muistisäännöistä on turha ehkä mainitakaan. Mitä tyhmempiä, sitä parempia, on mottoni ja se on toiminut aika hyvin. Tinasotilas Snellman = tinan kemiallinen kaava on Sn. Mio poikani Mio on lastenkirja = mioosi tarkoittaa pupillin pienuutta. Vitsi, kun muita ei edes tule nyt mieleen, vaikka koko elämäni nojautui parin kevään ajan muistisääntöihin, joissa ei ollut logiikkaa kenellekään muulle kuin itselleni.


Minulta pyydettiin kuvia muistiinpanoistani, joten täältä niitä pesee. Kaikki postauksen kuvat ovat pääsykoekeväiltäni ja kaikki olleet aktiivisessa käytössä. Kaikki ovat myös valtavan tärkeitä muistoja näin jälkikäteen katseltuna <3 Itse lääkisopintojen aikana muistiinpanot ovat painottuneet enemmän tekstiin, jota olen höystänyt muistamista tukevilla kuvilla (esophagusvarixet --> viinipullo), koska kuvilla on usein vaikea nippelinappuloida niin paljon kuin tahdon oppia, mutta pääsykokeissa kuvat olivat aivan ässiä.

Ps. Kirjoitin tekstin ja valikoin kuvat tunnissa, mutta tappelin kuvia ja kuvatekstejä oikeille paikoilleen toisen tunnin eikä ne ole silti paikoillaan. Onko tässä mitään järkeä???

6 kommenttia:

  1. Esophagusvarixet ja viinipullo meni multa kyllä kirkkaasti ohi, vaikka muuten jaankin sun logiikan muistisäännöissä (meikällähän mioosi on pienentymistä koska mi(nä)kin olen vain pieni höpsö, samoin kuin lukiossa meioosi = me = sukusolut ja mitoosi = yksikkö = somaattinen solu). :D Vai viittaatko vaan siihen että se liittyy alkoholiin? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaan vahvasti etä varixet viittaa alkoholiin. Alkoholista taas muistan maksan ongelmat, josta muistan portaalihypertension, josta pääsen varixien syyhyn. Kaikki tämä pääteltävissä yhdestä oikeaan paikkaan piirretystä viinipullosta :D

      Poista
  2. Jee, tällaista juuri toivoin edellisen postauksen kommentissa! Jostain syystä minua motivoi kauheasti kuulla toisten opiskelusta. Huomasin myös, että kirjoitan luultavasti vähän liikaa, kun näin, kuinka pieneen tilaan oikeasti kaiken oleellisen sait mahtumaan :) teitkö muuten fysiikasta ollenkaan muistiinpanoja vai laskitko vain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos vastasi sitä mitä toivoit :) Fysiikan ja kemian osalta pääpaino oli laskemisessa, mutta noita muistiinpanoja plärätessä tuli vastaan yksi paperi, johon olin luetellut radioaktiivisuuslajeja ja toinen johon olin hahmotellut orgaanisen kemian reaktioita. Mutta nuokin oli vaan taustahelpiks, että muistaisin laskuissa/tehtävissä helpommin, että väheneekö vai lisääntyykö protonit, ja tuleeko millainen hiiliryhmä lisää missäkin reaktiossa. Enimmäkseen muistiinpanoilla oli roolia bilsassa.

      Poista
  3. Onpa kiva yllätys löytää taas uusi kiinnostava blogi, jeeeee! Tässä itsekin laitoin hakupapereita lääkikseen menemään. Rehellisesti sanottuna aika hakuammunnalla joudutaan menemään nämä karkelot kun töissä täytyy möllöttää aamusta iltaan, mutta periksi ei silti anneta ja paras tehdään! Amk:ssa ensimmäinen tutkinto menossa, ehkä jatkoa joskus seuraa yliopistossakin... Tsemppiä loppukevääseen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeee, jos koet blogini noin :D Kannattaa tehdä edes se hakuammunta, jos touhu yhtään kiinnostaa, koska joka kerta, kun itsensä pääsykoesaliin saa, tuo varmasti lisää kokemusta. Tai itse ainakin menisin kokeilemaan tilanteen, vaikka lukemiset liian heikolle olisikin jäänyt. Kiitos ihanasta kommentista (hymyilytti) ja sulle erityistsempit kevääseen! :)

      Poista