perjantai 22. toukokuuta 2015

Kesäloma aa, bee ja cee

Minä olen kesälomalla. Uskomattoman tuntuinen juttu varsinkin, kun minulla on tänä kesänä ajatus olla oikeasti lomalla koko kesä. En siis ajatellut mennä töihin reilin jälkeenkään, vaikka aikaa ennen koulunalkua elokuussa jäisi kolmisen viikkoa. Pummi, kokoomusnuori, rich bitch, takinkääntäjä ja kaikkea muuta, mutta tällä hetkellä äärimmäisen onnellinen päätöksestään. Ensi syksynä kiristellään vyötä ja eletään opintolainan turvin, mutta tämä on hyvin potentiaalisesti viimeisiä vapaita kesiä ennen lääkärimaailmaan siirtymistä, koska kolmosvuoden jälkeen manuvalikoima alkaa laajentua ja toisaalta myös taidot ja luvat karttua, kun yhä eteenpäin mennään. Siispä yritän tyynnytellä raivoavaa omaatuntoani, joka vikisee, että ei elämä saa olla näin kivaa ja helppoa, ja että laiskuus on pahasta. Se on loma ny!



En ole lääkiksen pääsykokeesta kuullut kuin huhuja, mutta meidän farmiksen tentistä voin sanoa, että VMP. Tentti koostui viidestä kuuden pisteen tehtävästi, joista puolitoista tehtävää oli yleistä terveydenedistämistä ja loput farmakologiaa. Ongelma vain olikin, että minkälaista farmakologiaa... Ensimmäinen tehtävä oli nitroista, mikä on todella oleellinen ja järkevä kysymys, pisteet siitä. Seuraava kysymys oli suun kuivumisesta lääkityksen haittana ja fiilikseni alkoi vähän laskea, koska keksin tasan yhden kuivaa suuta aiheuttavan lääkeryhmän. Seuraava tehtävä veti kuitenkin maton totaalisesta alta: syöpälääkkeet. Niin tuota anteeksi?? Tämäkö on ensimmäisen farmakologian kurssin ydinasia näin lääkiksen kakkosvuotisille opiskelijoille? Syöpälääkkeet, joita määräävät erikoislääkärit? Onneksi shokki oli aikalailla koko meidän kurssin kokoinen, joten samassa veneessä keikutaan. Harmittaa vain, että yksi tehtävä tulee syömään monelta hyvän arvosanan, joka kevään valtavalla työmäärällä varmasti olisi ansaittu. Koska mitä olen itse tätä kevättä elänyt ja myös muita sivusta seurannut, on täyttä valetta tentin palautetilaisuudessa sanoa, että no ette vaan sitten ole lukenut tarpeeksi.


Hirviötentti ei onneksi eilen tainnut kenenkään mieltä pysyvästi masentaa, vaan kesälomalle siirryttiin yhteisen puistohengailun, jokilaivailun ja baareilun kautta, ja oli kyllä hauska ilta. Olkapäät ja posket paloivat kevyesti, nauratti ja tuntui hyvältä olla juuri siinä hetkessä juuri noiden ihmisten kanssa. Minä lähden hyvillä mielin lomille, mutta hyvillä mielin palaan kyllä syksyllä noiden tyyppien kanssa kouluunkin!



























Nyt täytyisi elämässä vain löytää uusi rytmi, kun napanuora jatkuvaan lukemiseen on viimein katkaistu. Eilen heiteltiin ilmaan jopa sanoja eroahdistus ja synnytyksen jälkeinen masennus, mutta josko tämä tästä. Selkeä rutiini kevään aikana ehti kuitenkin syntyä, koska Jarkko meinasi tänään täydentää lauseeni kun sä lähdet töihin, niin mä alan samantien.... sanalla opiskella, vaikka kesälomalaisena tarkoitin tietysti tiskata.

Ihanaa kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti