torstai 6. elokuuta 2015

Korea goes Turku!

Meidän kesän kansainvälinen meininki jatkui tällä viikolla, kun saimme kylään ensimmäisen aallon Jarkolle vaihdosta tarttuneita kavereita. Kohtalon tai sattuman, riippuen miten maailmaa haluaa hahmottaa, tiet ovat ihmeelliset, koska yksi kohtaaminen tuntemattoman pariskunnan kanssa soulilaisen yliopistoalueen puistossa johti lopulta tilanteeseen, että kyseinen pariskunta istui kanssamme alasti saunassa ja mäiski toisiaan vastalla nauraen. Muutaman kerran heidän vierailunsa aikana jouduin ihan ravistelemaan itseäni, että kyllä maailma on ihmeellinen.




Jarkko tapasi pariskunnan tosiaan sattumalta Koreassa ja tämän jälkeen he viettivät yhdessä aikaa silloin tällöin, kunnes Jarkko palasi joulukuussa Suomeen. Keväällä pari kuitenkin varovasti kokeili kepillä jäätä, ja kyseli olisiko meillä kiinnostusta näyttää heille Turkua, jos he tulisivat elokuussa Suomeen. Tietysti meitä kiinnosti ja tarjosimme heille olohuonettamme hotellihuoneeksi, jos se heille välttäisi. Sopi kuulemma loistavasti ja maanantaina me viimein noudimme Onnibussilta kotiimme kaksi koreavahvistusta.

Vieraamme olivat äärimmäisen mahtavia! Minä en ollut edes tavannut heitä aikaisemmin, mutta tilanne rentoutui todella nopeasti eikä meillä ollut mitään ongelmia keksiä tekemistä ja juttua kolmelle päivälle. He ovat seurustelleet vuosia, suunnittelevat häitä ja yrittävät puskea miehen musiikkiuraa eteenpäin. Niin, Jarkkohan ei tosiaan törmännyt puistossa aivan keneen tahansa, vaan todella lahjakkaaseen laulajaan, joka on juuri jättänyt päivätyönsä ja keskittyy nyt täysillä luomaan uraa Korean todella rajussa musiikkimaailmassa. Miehen uran takia häitäkin on lykätty, koska kuuman RnB-artistin imagolle ei tee hyvää olla naimisissa. Korea on monella tapaa niin julma maa.



Maanantai-iltana vieraamme muuttivat keittiömme korealaiseksi ravintolaksi ja me saimme vain istua olohuoneen puolella odottamassa illallisen valmistumista. On hassua, kuinka suomalaisille niin tutuista raaka-aineista kuin riisistä, porkkanasta, sipulista ja tonnikalasta, saa loihdittua täysin epäsuomalaista ruokaa, kun mausteet vain ovat oikeat. Heti ensimmäisestä haarukallisesta maistaa, että tämä ei ole suomimamman perusmättöä. Vastakokemuksena me kokkasimme heille keskiviikkona meidän keittiön perusruokaa, chilistä jauhelihakastiketta ja spaghettia. Tiistai-iltana sen sijaan juhlistimme tätä ihmeellistä kulttuurien kohtaamista syömällä ulkona. Kaksi suomalaista ja kaksi korealaista italialaisessa ravintolassa Suomessa, sitä on globalisaatio parhaimmillaan.

Muuten ohjelmassa ei ollut kummia, mutta kummia vieraamme eivät pyytäneetkään. Kävimme kävelyllä Samppalinnanmäellä. Lainasimme pyörät kirjastosta ja poljimme satamaan katsomaan Turun linnaa ja Suomen Joutsenta. Kävimme melomassa Uittamolla. Saunoimme suomalaiseen tyyliin. Kävimme kirpparilla. Siinäpä se, mutta heille kahden yön ja kolmen päivän Turkureissu oli kuitenkin toivottavasti ikimuistoinen. Jos ei ollut, ainakin he vakuuttivat meidät näyttelijänlahjoillaan.







Kuvia on paljon ja sille on selityksensä, mutta palaan siihen tarkemmin myöhemmin samoin kuin muutamaan muuhun hauskaan kulttuurieroon, jotka pulpahtivat esiin parin päivän aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti