keskiviikko 14. lokakuuta 2015

ja KÄY!

Koska minussa näköjään esiintyy pieniä suisidaalisia piirteitä viikonlopun ihanista ulkoilureissuista huolimatta, päädyin maanantaina leikkimään lääkäriä videokameran eteen. Eikä riittänyt, että "vastaanottoani" tallensi parin metrin päässä nököttävä kamera, vaan huoneen peililasin takana tilannetta seurasi livenä kolme kurssikaveria ja yleislääketieteen opettaja. Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Meillä oli näyttelijöiden kanssa simuloitu vastaanottotapaaminen jo aiemmin syksyllä, mutta silloin meidät säästettiin videotallennukselta ja muu ryhmäkin seurasi tilannetta samassa huoneessa reunoilla istuen. Aiheesta innostuneille ja itseään väkisten karaista tahtoville (hep!) tiedekunta kuitenkin tarjosi mahdollisuuden viedä homma nextille levelille videokameroiden ja agenttilasin kanssa. Koska se mikä ei tapa vahvistaa, ilmoittauduin. Eilen maanantaina minä sitten seisoin Portissa (Turun kliinisten taitojen oppimiskeskus) katumassa päätöstäni. Kuitenkin koska se joka pelkää, myös pelaa, eikä itku auta markkinoilla, oli vedettävä valkoinen takki niskaan, käynnistettävä kamera ja ruettava töihin. 


 *avaa oven odotushuoneeseen
- Virtanen. Ai, hei, päivää. Käykää istumaan vaan.

Saamieni esitietojen perusteella vastaanotolleni oli tulossa 15-vuotias tyttö e-pillereiden aloittamisen takia. Todellisuus oli hiukan värikkäämpi. Huoneeseen vyöryi kaksi ihmistä.

- HEI, minä oon tämän Jessikan äiti. Mihikäs me istutaan, ai siihen, jooo hyvä. Niin sitä me tänne tultiin, että meijän Jessikalla on nyt poikaystävä, ollu tässä jo jonkun aikaa ja nyt sitten pitäs e-pillerit saada. Jessika on vaan tosi ujo, että hän ei uskalla ite jutella mistään näistä nii minä sitten oon tässä mukana kertomassa, kun me kuitenkin Jessikan kanssa jutellaan kaikesta, eikö niin Jessika? Kaikki intiimitkin asiat me kyetään yhessä juttelemaan. Ja ei hän ite oikein osaa kertoo ja niinkun näätte niin hän ei oikein uskalla jutella, kun on niin kovin ujo. Mutta niin mitenkäs ne pillerit sitten?

Sen lisäksi, että minun piti vastaanoton alkuun päästä eroon erittäin vahvaluonteisesta äidistä, täytyi minun jutella ujon 15-vuotiaan kanssa seksistä, ehkäisystä, keskeytetyistä yhdynnöistä ja raskauden mahdollisuuden selvittämisestä äidin tietämättä. Ja se oli mahtavaa! Kamera oli todella helppo unohtaa ja hetkittäin "vastaanotosta" suorastaan nautti. Tietysti heti tilanteen mentyä ohi, mieleen tuli noin miljoona asiaa, jotka olisi voinut tehdä toisin tai unohtui tehdä kokonaan, mutta kokonaisuutena olin itseeni tosi tyytyväinen. Aikaisempaan harkkaan verrattuna olo tuntui jo rennommalta ja ajatuksetkin pysyivät astetta paremmin paketissa, mikä jätti itselle paremman fiiliksen. Uskon, että tilannetta myös helpotti olla potilaan kanssa huoneessa kaksin, koska kun muun ryhmän eleitä, ilmeitä ja liikkeitä ei voinut nähdä, oli helpompaa pitää tilanne rauhallisena.

Kolmen tunnin harkka huipentui videoshowhon, jossa katsoimme ja keskustelimme läpi meidän kaikkien neljän kandin potilastapaamiset. Luonnollisesti oman äänen ja olemuksen katseleminen ja arvioiminen videolta yhdessä kuuden muun ihmisen kanssa tuntui typerältä, mutta todellisuudessa se ei kuitenkaan ollut niin kamalaa kuin etukäteen odotin. Mitään kammottavia maneereita ei keneltäkään paljastunut vaan kaikki hoidimme tapauksemme tyylikkäästi, mutta omannäköisinämme, kotiin. Tarkoitan, että minusta on ollut vapauttavaa tajuta, että jokainen lääkäri tuo vastaanottoon aina myös itsensä, eikä vain lääkärin kuorta, joka pakottaa toimimaan tietyllä tavalla. Minä olen minä, vaikka olenkin lääkäri.  

4 kommenttia:

  1. Tää kuulostaa kyllä älyttömän siistiltä! Upeeta että tuollaista järjestetään :) just tällaisia juttuja mäkin pelkään ihan hulluna mutta tuosta harjoituksesta mullekin tuli sellanen innostus että "wau, tollasta mäkin haluaisin kokeilla" jos siis joskus lääkikseen pääsen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä olin todellakin päättänyt, et tuohon harkkaan en sit ikinä mene, mutta kummasti kuitenkin eksyin pakkokaraisemaan itteäni :D Ja kannatti, koska oli kyllä tosi hyvä harkka. Pääset pääset ;)

      Poista
  2. Millanen lukiotodistus sulla on? Entäs mitä aineita oot kirjoittanut ja mil arvosanoin? "Lääkishaaveilija"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vedin lukion hyvin ja päättötodistuksen ka oli jotain päälle ysin. Kirjotin bilsan E, psykan L, äikän L, enkun M, ruotsin E, pitkän matikan M, espanjan M. Aika vähän tuli annettua hakiessa noille painoarvoa, koska pidin pääfokuksen pääsykokeessa, ja lääkikseen hakee sen verran kovia kirjottajia, että oon käsittänyt, että jo nuo pari ämmää, jotka sinänsä on edelleen hyviä arvosanoja, riittää tiputtamaan siitä ennakkopisteet+pääsykoe -kategoriasta. Kun sisään lääkiksen siis voi päästä pelkän pääsykokeen pistemäärän kautta tai sit alkupisteiden+pääsykokeen pisteillä. Toivottavasti en vaan hämmäntäny liiaksi :/

      Poista