torstai 19. marraskuuta 2015

Reilipäivät 31-35: Málaga

Laskuni ovat jossain vaiheessa mitä ilmeisemmin seonneet, koska matkamme pitäisi nyt olla Malagaa vaille valmis, mutta päivien järjestysluku juoksee vasta 35 paikkeilla. Ei anneta sen kuitenkaan häiritä, koska päivät ovat vain numeroita, vaan puhutaan Espanjan eteläkärjen Malagasta.


Vanhan suunnitelman mukaan meidän piti jättää Espanja kokonaan välistä, koska se osui turhan reunaan muulta reitiltä. Tuli kuitenkin neljän kuukauden reissu Koreaan, mikä muutti reilisuunnitelmia. Jarkko ystävystyi espanjalaisen tytön kanssa, joka lupasi houstata meitä Malagassa, jonne meidän ehdottomasti olisi reissullamme tultava. Ei meitä Etelä-Espanja, ilmainen katto pään päälle ja paikallinen tuttu haittaa, joten suunnitelmamme kääntyi ympäri ja päätimme päättää koko reilin Malagaan, josta lentäisimme takaisin Suomeen. Kävi vain lopulta niin, että Korea piti kontaktimme hyppysissään koko kesän yli, emmekä luonnollisesti voineet asua hänen luonaan. Onneks hätä ei ollut missään vaiheessa kuitenkaan minkään näköinen, koska espanjatuttumme järjesti meille vaihtoehtoisen kodin hänen ystävänsä luota. Siellä me asuimme ja elimme matkamme viimeiset päivät. Korkean kerrostalon ylimmässä kerroksessa, josta avautui näköala kaupungin ylle, meri parin sadan metrin päässä ja huippumukava espanjalaismies seuranamme. Emme valittaneet.



Meillä oli Malagassa vain aikaa. Pyörimme kaupungilla metsästämässä tuliaisia, joita oli yllättävän vaikea keksiä. Makoilimme rannalla vailla tähdellisempää tekemistä. Kävimme pyöräretkellä rannikkoa pitkin. Juhlimme isäntämme kavereiden kanssa aamuun asti. Kiertelimme ympäri kaupunkia kävellen ja kahlasimme houstimme meille antamia vinkkejä läpi. Yhdellä kävelyretkellämme päädyimme vanhalle härkätaisteluareenalle, joka nykyään toimii erityyppisten pikkuravintoloiden tyyssijana. Tuona iltana areenalla sattui olemaan ilmainen oluttarjoilu tiettyyn kellonaikaan asti ja lisäksi maksusta sai ostaa Malagalle hyvin tyypillisiä avotulella kypsennettyjä sardiineja. Lohduttavaa huomata, että ihmiset todella ovat ihmisiä ympäri maailman, ja kädet väärinä ihmiset kantoivat pikkutuoppeja areenan reunoille odottamaan myöhempää juontia, kun kello alkoi hiipiä lähemmäs tasaa ja ilmaisjakelun päättymistä.

Yhden päivän käytimme pyöräretkeen, joka oli hauska lisämauste matkaan. Isäntämme omisti yhdessä kaverinsa kanssa pyöräliikkeen, minkä myötä pyöriä oli asunnon eteinen täynnä. Hänen vinkkiensä mukaisesti pyöräilimme ensin rantaa mukaillen ydin-Malagasta pohjoiseen ja löllöttelimme jonkin aikaa rannalla ennen simpukkalounasta. Illemmalla palasimme kaupunkiin ja poljimme joenvartta padolle niin, että lopulta koko päivä humpsahti pyörän kanssa sotkemiseen.






Erityisnostona pakko vinkata yli sata vuotta vanhasta viiniravintolasta Antigua Casa de Guardiasta, joka on todella jäänyt menneisyyteen. Ravintolassa ei alkuunkaan ole istumapaikkoja vaan viinit hömpsäistään tiskillä. Tilana ravintola on vain betonilattiainen huone, jossa yhtä seinustaa peittävät viinitynnyrit ja tiski. Tilattu viini valutetaan silmien edessä pieneen lasiin ja hinnan "baarimikko" kirjoittaa liidulla tiskin pintaan. Paikka ei ole myöskään aukisin kuin varhaisiltaan Espanjan mittapuulla, vaan meitäkin suositeltiin pistäytymään päiväsaikaan. Ja mehän pistäydyimme. Monta kertaa.

Malagavinkit tiiviisti:
- Viime vuosisadan alkuun jämähtänyt viiniravintola Antigua Casa de Guardia
- Näköalatasanne Mirador de Gibralfaro suuren mäen rinteellä
- Ravintola-alueeksi muutettu härkätaisteluareena La Malagueta
- Moderni rantakatualue
- Kaupungin keskuspuisto

Sen pituinen se, meidän reilikesä 2015. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti