torstai 7. tammikuuta 2016

Tervetuloa nykyaikaan Turku!

Kun me muutimme Turkuun melkein kolme ja puoli vuotta sitten, olin täynnä lapsekasta intoa. Biojätepussit muuttokuormassa keikkuen tulimme valloittamaan Varsinais-Suomen sydäntä ja perustamaan omaa ensimmäistä kotiamme, jossa kaikki kierrätettäisiin, koska niin asiat vain nykyaikana hoidetaan, jos ollaan maailmantilan tiedostavia nuoria aikuisia, joita me ehdottomasti olimme. Olin ensimmäisen yhteisen vuoden aikana Kuopiossa iskostanut poikaystävänkin päähän kierrätysidean niin tiukasti, että myös hänen alkoi tehdä pahaa nähdessään maitotölkin sekajätteen seassa. Säilyketölkki sekajätteessä sai aikaan välittömän oksennusrefleksin.

Muinaisessa Turussa puhalsivat kuitenkin muinaiset tuulet. Biojätettä ei kerätty täällä erikseen. Oli vain kaiken nielevä polttokelpoinen energiajäte, joka imi sisäänsä samalla intensiteetillä niin banaankuoret kuin muovisen hammastahnatuubinkin. Innokas sydämeni vuoti verta, kun jemmasin Kuopiosta asti kantamani biojätepussit siivouskaapin perälle. Mun koti ei oo täällä, pussit lauloivat. Kolme vuotta säilytin pusseja kaapissa odottamassa päivää, jolloin muistaisin viedä ne jollekin sivistyksessä asuvalle ystävälle, joka voisi antaa vihreiden pussien toteuttaa niiden elämäntehtävää -säilöä sisäänsä biologista jätettä. Kolme pitkää vuotta pussit jaksoivat odottaa, kunnes oli niiden aika nousta.

Muutoksen tuulet puhaltavat nimittäin viimein Turussakin. Vuonna 2016 Turku otti suuren askeleen poispäin keskiaikaisesta jätteet kadulle -meiningistä ja biojäteastiat löysivät tiensä meidänkin roskakatokseen. Rakkaat pussini pääsivät viimein töihin. Ne löysivät lopulta paikkansa.

2 kommenttia:

  1. Kolme vuotta roskat pyöriny jossain nurkan perällä, ei haissu? :D No saivat biopussit arvoisensa viimeisen matkan ja edistystä Turku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höhöh, vähän alko tosiaan tulla asunnossa ahdasta, kun 46 neliöstä 40 oli täynnä biojätettä :D No ei, vaan puhtaat pussit oli kaapissa jemmassa!

      Poista