keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Peruspäivä klinikassa: the klinikkapäivä

Päiviä on monenlaisia, myös klinikassa ja kenties jopa erityisesti klinikassa. Viikko toisensa jälkeen vaihtuvat osastot, joilla yksi ryhmä käy näyttämässä naamaansa vain neljä päivää kerrallaan, osaavat olla todella erilaisia riippuen ohjaavasta lääkäristä, potilaiden määrästä, osaston tyypistä, kuun asennosta ja kandin sukkien väristä. Tai siltä välillä ainakin tuntuu. Ajattelin kahdessa eri postauksessa käydä läpi kaksi ääripään klinikkapäivää, jollaisia kumpiakin on tämän kevään viikkoihin mahtunut monia. On the klinikkapäiviä ja on no jaaa klinikkapäiviä. Otetaan kärkeen pääsykoelukijoita motivoimaan the klinikkapäivä. No jaaan julkaisemista täytyneekin pohtia tarkemmin, etten tuhoa kenenkään pääsykoemoteja...

Klo 7.30 Kenttätyöskentelyä hoitajien kanssa
Tästä voisi puhua vaikka kuinka kauan, mutta yritän pitää asian tiiviinä. Totuushan on, että me emme osaa mitään käytännön juttuja, koska niitä ei meidän koulutuksessamme oikein opeteta. En ennen viime viikkoa ollut ikinä käsitellyt tippalaitteita, tai edes nähnyt, kuinka potilaalle kierrolla määrätyt suonensisäiset antibiootit päätyvät tippumaan potilaan kanyyliin. Nyt olen edes hiukan enemmän kärryillä. Hoitajien kanssa tehdyt harjoittelut ovat todella valaisevia, rohkaisevat kyselemään ja lisäävät ymmärrystä toisen ammattitaidosta ja työn tärkeydestä. Minusta tuota mahdollisuutta päästä näkemään sairaalatyötä laajemmin, pitäisi ehdottomasti hyödyntää enemmän meidän kouluttamisessa.

 
Klo 8.30 Huolellinen paperikierto
Jossain aiemmassa postauksessa puolella sanalla valitin osastojen lääkärikierroista. Omasta näkökulmastani ei kuitenkaan niinkään ne kierrot, vaan se heikko valmistautuminen niille kierroille, plööh. Hyvänä klinikkapäivänä osaston potilaat käydään ensin huolella läpi paperilla meille tapauksia ja niiden hoitoa avaten, kenties jopa jotain meiltä kysellen. Tapausten avaaminen ei tarkoita koko 44-sivuisen sairaskertomuksen lukemista ääneen, vaan jo iän, sukupuolen, perussairauksien, tulosyyn ja edellispäivien kunnon pikakelaus riittää tekemään tapauksen tutuksi ja mahdollistaa opettavan hoitajien ja lääkärien välisen hoitokeskustelun seuraamisen. Papereiden pläräämisen jälkeen tuntuu valaisevalta päästä näkemään juuri läpipuhutut potilaat livenä ja kuulla suoraan potilaan suusta, miltä vaikkapa paperilta hyvältä näyttänyt lääkkeenvaihto on potilaasta itsestään tuntunut. CRP on laskenut hyvin, mutta sitä onko olo kohentunut, ei voi kertoa kukaan muu kuin potilas itse.

Klo 9.30 Kierto
Kuten sanottu, minua ei vaivaa kiertää, jos vain suurin piirtein ymmärrän, missä kierrolla mennään. Minusta on mielenkiintoista katsoa sivusta eri lääkäreiden erilaista tapoja kohdata, haastatella ja tutkia potilas. Mitä enemmän näkee, sitä helpompaa on muovata se oma tapa toimia lääkärin roolissa. Kierrolla näkee myös sairaalahoidon edistymisen ja jo meidän neljän päivän osastopyrähdyksiin on mahtunut isoja tilanmuutoksia suuntaan jos toiseen. Sunnuntaina on vaihdettu lääke. Maanantaina rouva on vielä voipunut, mutta tiistaina olo on jo kohentunut, kun uusi lääke on alkanut purra. X johti y:hyn, x on hyvä.

Klo 11.30 Lounas
Hyvä ruoka, parempi kandi. 

Klo 12.30 Meille osoitettujen toimenpiteiden tai polien seuraamista
Ideaalitapauksessa meille on maanantaina osoitettu paikat ja toimenpiteet, joita menemme pareittain seuraamaan lukkarissa siihen varattuna aikana. The klinikkapäivänä seurattava lääkäri on innostunut ja jaksaa avata potilaiden tapauksia, aikaisempia hoitoja ja omia hoitopäätöksiään meille ja vastailee meidän tarkentaviin kysymyksiin, jos sellaisia rohkenemme kysymään. Ja rohkenemmehan me, kun tilanne on tehty mukavaksi! Juuri maanantaina pääsin ensimmäistä kertaa eläessäni seuraamaan sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja pallolaajennusta, jossa nivustaipeesta laskimoon työnnettyjen kaapeleiden avulla operoitiin ihmissydän hiukan parempaan kuosiin. Aivan uskomatonta, mihin lääketiede kykenee.

Klo 13.30 Oman potilaan tietoihin perehtyminen
Viikoittain tutkimme yhden potilaan per nenä, pitäen sisällään potilaan tapaukseen perehtymisen, potilaan haastattelun ja tutkimisen sekä sairaskertomustekstin kirjoittamisen. Opettavaisinta tutkiminen on, jos potilas on sen verran hyväkuntoinen, että hän kykenee vastailemaan kysymyksiin, ei kärsi pahasta muistisairaudesta eikä ole totaalisen sänkykuntoinen. Joillakin osastoilla kahdeksan tälläisen potilaan löytäminen on kerrassaan mahdotonta, mutta aina tuntuu hyvältä, jos osaston lääkäri edes yrittää etsiä meille sopivat potilaat. Nopea vilkaisu potilaan taustoihin helpottaa anamneesin ja statuksen suuntaamista, mutta itse olen alkanut karttaa liian tarkkaa aiempien tekstien lukemista, koska monen sivun mittainen selostus potilaan yksittäisestä toimenpiteestä hukuttaa päässä alleen usein pääpointin. Isot linjat kuntoon ja potilaan luo kyselemään lisää.

 
Klo 14.00 Oman potilaan haastattelu ja tutkiminen
Joka viikkoinen potilaiden itse kohtaaminen on todella tärkeää, koska rutiini, rutiini ja rutiini. Jokainen potilas on erilainen ja jokainen tutkimustilanne on erilainen, mutta jokainen kerta opettaa lisää. Ikinä huoneeseen kylmiltään astuessaan ei voi olla varma, miten potilas suhtautuu räkänokkakandiin ja minun nippelinappelikysymyksiini, mutta toistaiseksi vastaan ei ole tullut mitää ikävää. Kaikki ovat suhtautuneet todella ystävällisesti ja kaikki hankaluudet ovat menneet oman jännityksen ja pienen mokailun piikkiin. Vieläkin tosin odotan kertaa, kun tekstiä kirjoittaessa ei tarvitsisi tajuta, että ähh tuo jäi tekemättä tai kysymättä.

Klo 15.00 Kotiin

****  

Jos kaikki päivät olisivat kuten yllä oleva, olisin kuollut. Keräsin yhteen päivään lähes kaikki toimivat kandiaktiviteetit ja hiukan todellisuutta tiukempi setti tuosta tuli. Normaalisti polit/toimenpiteet ja potilaan tutkiminen eivät tod. näk. osuisi samalle päivälle ja kenttätyötä hoitajien kanssa meillä on ollut vain yhdellä osastolla kevään aikana. Yksittäisenä päivänä tämä kuitenkin toimii ja hyvin lähellä tätä täysin todelliset the klinikkapäivätkin ovat. 

2 kommenttia:

  1. Pääsykoelukijaa Tämä versio ainakin motivoi! Rakastan blogiasi ja kirjoitustyyliäsi, kiitos näistä hyvän mielen kirjoituksistani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, mahtavaa kuulla! Paljon tsemppiä loppulukuihin ja tietty itse pääsykokeeseen. Hyvin siinä käy :)

      Poista