torstai 26. toukokuuta 2016

Dokkarivinkki: Valkoinen raivo

Minä en ole onnekseni joutunut ikinä kestämään kiusaamista. En koulussa, en harrastuksissa en työpaikoilla enkä yliopistossa. Olen onnekas, vaikka tilanteeni pitäisi olla normi. Koko sisimpäni vetää aivan mustaksi pelkkä ajatuskin joka päiväisestä murheesta kouluun tai työpaikalle menemisestä. On kauheaa ajatella lasta kohtaamassa kiusaamista ala- tai yläkoulussa, mutta yhtä mykäksi vetää myös kiusaaminen korkeakouluissa tai työpaikoilla. Miten paikoissa, joissa aikuiset ihmiset tekevät työtään, voi edelleen esiintyä kiusaamista! Maailma on välillä järjetön. Järjettömän paha ja oksettava

Koulukiusaamiseen liittyen Areenassa on vielä melkein kuukauden katsottavissa dokumenttielokuva Valkoinen raivo, joka kolahti ainakin minuun kovasti. Dokumentti kertoo yhden miehen tarinan läpi koulutasosta toiseen jatkuvien kiusaamisvuosien, kohti psyykeen ailahtelua ja fantasioita koulusurman toteuttamisesta. Hän halusi tappaa. Tappaa mahdollisimman monta ja sen jälkeen soittaa itse poliisille ja kertoa teostaan. Tuntuu aika karmivalta ymmärtää, että samanlaisia koulukiusaamisen raunioittamia ihmisiä vaeltaa keskuudessamme niin kauan kuin kiusaaminen jatkuu.

Kuva: Yle Areena


Elokuvan tärkein viesti on minusta, että me oikeasti vaikutamme toinen toisiimme. Ihminen voi olla toisen ihmisen pahin painajainen tai paras apu, ja valinta tavastamme kohdella muita ihmisiä on tasan omissa käsissämme.

Yhdessä hetkessä lausuttu kiitos voi kaikua kuukausia.
-Samuli Putro, Älkää unohtako toisianne-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti