sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kesäretki Naantaliin ja Linnan juhlat!

Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Elämässäni on ollut kesäteatterin kokoinen aukko melkein viimeiset 10 vuotta, mikä on todella järjetöntä, koska olen nainen, joka rakastaa teatteria ja kesää. Viimeisin kesäteatterikokemus menee Kuopion teinivuosiin, kun kävimme pikkusiskoni kanssa Rauhalahden kesäteatterissa katsomassa Ronja Ryövärintyttären. Silloin näytös ja erityisesti yksi nuori miesnäyttelijä iski teinimieleeni niin kovasti, että seuraavat illat hengailin Rauhalahden uimaranta-alueella ihan muuten vaan, koska on niin kiva sää ja pohdin vieraslistaa minun ja mysteerinäyttelijän häihin, jotka ehdottomasti olivat edessä tulevaisuudessa...

Viime viikolla keksin, että meidän on Jarkon kanssa ehdottomasti mentävä Naantaliin kesäteatteriin ja mieluiten mahdollisimman pian, koska emme ole kumpikaan ikinä kokeneet kesäistä Naantalia emmekä yhteistä kesäteatteria. Lisäksi suurena Linna juhla -fanina tykästyin kovasti jo ajatuksena kaupunginteatterin tämän vuoden kesäteatteriteemaan. Viime keskiviikkoon latautui siis kovat odotukset ja toisaalta myös kitkerän kattkerat ennakkoluulot, koska edellisellä kerralla kun kävimme yhdessä Naantalissa pyhäinpäivänä kolme vuotta sitten, päättyi reissu pyörän rengasrikkoon, josta seurasi 20 kilometrin kävelyreissu takaisin kotiin. Näillä pohjilla huonokin kokemus olisi ollut aikaisempaa parempi, mutta onneksi voin hymyssä suin kehua kesäisen Naantalin ja teatterin aivan puhki.



Ennen esitystä pidimme pienen kiinalaisen ruuan & viinin -piknikin kirkkopuiston liepeillä ja päädyimme noin sataan aasialaisen turistin kuvaan, koska heistä oli hulvatonta kuvata kahta suomalaista syömässä kiinalaista ruokaa nurmikolla. En tiedä, olinko vain järjettömän nälkäinen vai tekikö reissufiilis taikansa, mutta naantalilaiskiinalaisen ruoka oli aivan uskomattoman hyvää.

Turun Kaupunginteatterin tämän vuoden kesäteatteri Linnan juhlat vedetään Naantalin Muumimaailman Emma-Teatterissa, joten pääsimme samalla reissulla paikkaamaan lapsuuden muumimaailmattomuustraumat, koska esityksen väliajalla ehti hiukan haahuilemaan Muumitovereiden kuvitteellisilla kotiseuduilla. Ja olihan se siistiä! En uskalla edes ajatella, miten täpinöissä pienet ihmiset saattavat saaresta olla, kun Krista 23 wee ja Jarkko 25 weekin tykkäsivät noin kovasti. Todella hauskaa, että teatteri sijaitsee noin jännittävällä paikalla.



Itse esitys oli myös yhtä jännittävän mielenkiintoinen kuin teatterin sijaintikin. Näyttelijöitä komediassa on vain neljä, mutta rooleja on silti kymmeniä, joten niin näyttelijät, puvustajat kuin tekniikkakin saavat tehdä näytöksen eteen tosissaan töitä, että paletti saadaan pyörimään kunnialla. Nimensä mukaisesti Linnan juhlissa on kyse itsenäisyyspäivän linnan juhlista, mutta tapahtumissa pysytellään pitkälti juhlien kulissien takana. Miten Sale ja Jenni valmistautuvat illan juhliin? Millaista on odottaa omaa vuoroaan kättelyjonossa? Miten linnan kuuluisa booli oikein kootaan ja mitä veteraanien kanssa voi jutella? Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja ovat pieniä katkelmia kaikkien tuntemista linnan juhlien hetkistä. Koko näytöksen ajan vain toivoin älä ole viimeinen pätkä ennen väliaikaa, älä ole viimeinen, ei vielä, kunpa tämä ei loppuisi vielä, toivottavasti vielä tapahtuu jotain.

Turun Kaupunginteatteri: Otto-Ville Väätäinen

Turun Kaupunginteatteri: Otto-Ville Väätäinen

Katkelmissa oli mahtavasti mukana nykyhetken poliittisia kiistakapuloita ja henkilökuvia, jotka upposivat yleisöön aivan täysillä, mutta olisin nuorena ihmisenä toivonut vieläkin enemmän ajankohtaisuutta ja viime vuosien linnan juhlien huomioimista. Esimerkiksi linnan juhlamuodin esittelyssä toivoin koko ajan jonkun tutun nimen nousevan lavalle, mutta pitkäli jouduin pettymään ja naureskelemaan vain pintapuolisesti lavalla näkyvälle tilanteelle sen todellista taustaa tietämättä.

Kritiikille on tarvetta kuitenkin vain vähän, koska kaiken kaikkiaan ilta ja esitys oli äärimmäisen nautittava! Saimme nauraa, saimme rentoutua ja saimme fiilistellä upeaa näyttelijätyötä Suomen viilenevässä kesäillassa. Käsittääkseni saimme kaiken, mitä kesäteatterin on tarkoituskin antaa.

2 kommenttia:

  1. Ei vitsit kuulostaa hauskalta! Harmi vaan, ettei ole kesällä tiedossa reissuja Turun suunnalle ja jää tämä esitys näkemättä :(

    haha, muistan ikuisesti kun kävimme lapsena muumimaailmassa, niin Haisuli yritti varastaa meidän äidin mukaansa :D Poliisimestari näki tämän ja lähti jahtaamaan Haisulia xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijai Haisulia :D Kyl tossa saaressa oli aivan oma tunnelmansa verrattuna, vaikka huvipuistoihin. Ei tuolla oo mitään härpäkkeitä vaan riemu lähtee hyvin yksinkertasista asioista: hassuista muumeista ja hyvästä retkiseurasta.

      Oon kuullu kauhutarinoita niitten muumipukujen sisältä, että vanhemmat tyyliin usuttaa lapsiaan potkaisemaan esim. Haisulia kun se on "pahis" :D

      Poista