torstai 19. toukokuuta 2016

Sairaala nukahtaa

Olen usein kammonnut sinua ja kurjia päiviä jolloin
Olen usein ällönnyt sinua ja tylsiä päiviä jolloin
Paiskotaan kamoja
Potkitaan ovia
Toisaalta rakastan
Sitä hetkeä jolloin kaksi leijonaa
Makaa sängyssä raukeina
Sairaala nukahtaa

Vaikka Ultra Bran Savanni nukahtaa pitää sisällään voimakkaita latauksia jollaisia harvemmin liittää elottomaan rakennukseen, tämä laulu on noussut mieleeni kahtena viime viikkona, kun olen saanut illan päivystyksen päätökseen ja kävellyt hiljaisessa sairaalassa omalle pukukaapille. Miten talo, joka pitää sisällään niin paljon taistelua, elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä kiireellisiä tilanteita, voi yöksi rauhoittua suorastaan levolliseksi paikaksi? Samalla tavoin kuin rakastan aamuun herääviä kaupunkeja, olen kahdessa illassa oppinut rakastamaan nukkumaan käyvää sairaalaa.

Käytävillä ei liiku kukaan muu kuin minä, päivällä ihmisten hälyn alle hautautuva, äärimmäisen hiljaisella soiva radio tahdistaa askeleitani ja sairaalan suuret avarat tilat, joita himmeät valot nuolevat, tuntuvat kodikkaalta. Onnistuneen päivystysvuoron jälkeen tuolla käytävällä kulkiessa oma tulevaisuus tuntuu täsmälleen oikealta ja pienen hetken sydän täyttyy rakkaudesta Turkua, lääkistä ja tuota pientä hetkeä kohtaan.

Pienen hetken minä ja sairaala olemme yhtä.

Ps. Toivottavasti pääsykokeet menivät hyvin, ja jos eivät menneet, ei se mitään, koska oma fiilis ei usein kerro todellista menestystä. Juuri tiistaina klinikkaryhmän kesken jutellessa yksi meistä nosti esiin, että vain kaksi, joilta hän omassa kokeessaan oli kysellyt fiiliksiä, oli sanonut, että hyvin meni. Kummasti vain kumpaakaan näistä kahdesta ei nähty syksyllä, kun koulu todella alkoi... Mitä todella nopeasti koetta vilkaisin, hevoset taisivat olla lähellä kokeentekijöiden sydäntä. Saa kertoa fiiliksiä!

6 kommenttia:

  1. Tehtävät olivat monivalintoja myöten niin peruskauraa että oikein pelottaa pisterajojen puolesta. Huolimattomuusvirheistä rokotetaan kovalla kädellä ja lopulta ne monivalinnat pelin varmaan ratkaisevat... Fiilis kokeen jälkeen oli lähinnä hämmentynyt. Missä happo-emäkset, sähkökemia ja solubilsa? Tuntuu että kevään aikana vaikeimpiin tehtäviin vuodatetut kyyneleet olivat turhia kun reaktioentalpiasta yksinään pystyi nappaamaan kymmenen pistettä. Omasta suorituksesta on vaikea sanoa yhtään mitään, myös helppo koe on sama kaikille, joten veikkaisin että melkolailla täydellinen suoritus vaaditaan jotta paksu kirje tänä vuonna kolahtaa postilaatikkoon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit.. Vaikka helppo koe on varmaan kivempi tehdä ite koetilanteessa, toivoin haastavampaa koetta, koska silloin ei vaadita nimenomaan täydellisyyttä. Mun mielestä on hiukan hölmöä, jos sisäänpääsy vaatii 100%:sta asioiden hallintaa ulkoa sen sijaan, että olisi vaikka aineisto, joka täytyisi kyetä prosessoimaan tässä ja nyt. Uskon et kokeen tyyppi vaikuttaa myös sisäänpääsevään jengiin. Erilaiset ihmistyypit pääsee sisään riippuen millainen koe enkä oo oikein varma onko 100% täydellisyyteen pyrkivä tehoraketti kuitenkaan se paras lääkäri-ihmistyyppi... Tai ainakin jos koko 200 hengen kurssi on täynnä niitä tehoraketteja...

      Toivotaan parasta ja muista oikeesti et ikinä ei voi olla varma ennen kun tulokset lopulta oikeasti tulee! Tsemppiä odotukseen :)

      Poista
  2. Todella erilainen koe, mitä olin odottanut ja kuten kaikki kokeessa olleet tietää, niin sekä pistemäärät että rajat ei ole mitenkään verrattavissa aikaisempaan, joten aika arpapeliä ennen tuloksia. Ensimmäinen fiilis kokeen jälkeen oli ihan ok, mutta erehdyttyäni tsekkaamaan vastausanalyysin, niin saa kyllä heittää romukoppaan toiveet tämän vuoden sisäänpääsystä. Itkettää, suututtaa ja hämmentää, koska fiilis tästä keväästä oli niin positiivinen. Kaikkeni tein silti kokeessa ja muutahan ei voi itseltään vaatia. Ei siis auta itku markkinoilla, mun aikani ei ollut nyt vaan myöhemmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haetaanpa noi positiiviset tähän alkuun. Jos olet kaikkes tehnyt, niin silloin olet kaikkes tehnyt ja siihen saa olla täysin tyytyväinen. Ja ikinä ei voi tietää, mitä sieltä tulee ennen kun tulokset oikeasti tulee ulos. Tai siis tää pätee tietysti vaan, jos on oikeasti tosissaan yrittänyt :D Ja sähän olet. Mä en tainnu edes katella vastausanalyysiä kun ihan pikavilauksella suoraan kokeen jälkeen, koska teki liian kipeetä katella oikeita ratkasuja siinä vaiheessa, kun mitään ei voinut enää tehdä.

      Toivotaan, että omat fiilikset on vaan väärässä ja oikea tulos on sit parempi. Kärsivällisyyttä odotteluun ja sulla on mahtava asenne ton hakemisen suhteen. Jos ei nyt, niin sit myöhemmin, ja se on täysin ok! :)

      Poista
  3. Juu, itse olen myös varma että ulos jäätiin tänä keväänä. Jahkailen jatkuvasti haenko vielä. Aloitin siis syyskuussa nollasta koska lukiossa kävin vain pakolliset fykebi kurssit. Haku-uudistukset stressaa ja tuntuu että kaikki oman ikäiseni (vm -93) alkavat jo valmistua tai opinnot on hyvällä mallilla ja minä vaan haahuilen. Voisin vielä olla vuoden poissaolevana omista amk opinnoista ja yrittää vielä, mutta toisaalta kaipaan ihan kamalasti sellaista normaalia elämänrytmiä, opiskelua ja tenttejä. Tiedän että vaikka opiskelisin nykyistä alaani niin päässä jyskyttäisi vaan lääketiede. Että jaksaako sitä epävarmuutta vielä vuoden, entä jos iskeekin paniikki pääsykokeessa, olisin taas samassa pisteessä kuin nyt mutta vuoden vanhempana =D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hae, hae, hae! -93 ei oikeasti ole vanha lainkaan. Ei todellakaan. Eikä ole -93 vanha vielä vuodenkaan päästä :D Jos toiset opinnotkin antaa vielä helposti armoa niin uutta yritystä vaan, olettaen tietysti, ettei nyt vielä ihan oikeasti tärppää, koska oma fiilis voi huijata ;) Toisaalta tajuan kyllä tuon, että sellasta peruselämää ilman stressiä tulevasta keväästä ja taas siihen latautuvista paineista kaipaa. Ymmärrän aivan täysin. Kuitenkin väitän, että kadut, jos et hae vielä. Mutta en nyt vielä heitä sitä kirvestä kaivoon tämänkään kevään suhteen, koska oma olo voi tosiaan huijata. Sen näkee vasta 1.7 ja jos voimia on kannattaa tietysti tsekata arvioinnit ja hakea oikaisua , jos lähellä rajoja keikutaan. Joka vuosi nousee ihmisiä oikaisun kautta sisään.

      Tosi paljon tsemppiä odotteluun ja yritä olla lataamatta itelles liikaa painetta kävi miten vaan. Olet nuori ja kaunis ja taitava, eikä kannata heittää unelmia kevyin perustein syrjään.

      Poista