torstai 16. kesäkuuta 2016

18 päätöstä lauseelle

Koska makuuhuoneen sisustusuudistus on liian vaiheessa esiteltäväksi, pää liian lomamoodissa manujutuista kirjoittaakseen ja nämä minusta vain yksinkertaisesti hauskoja, tänään monissa blogeissa vastaan tullut 18 x jatka lausetta -tehtävä/haaste.

En ymmärrä.. miten nelosvuoden kandit voivat olla niin chillinviileitä ekassa lääkärin työssään! Instagram vain laulaa, kuinka elämä on ihanaa ja työ parasta. Eikö niitä stressaa yhtään??
 
Seuraavaksi ajattelin.. jos olen aivan rehellinen vastauksessani, niin juoda oluen, jota en jaksanut eilen illalla juoda, mutta tyylikkäämpi ja myöskin totuudenmukainen vastaus on, että tehdä falafelhamppareita ja viimeistellä jälkkäriksi tulevan kinderpiirakan.
 
Viime aikoina.. olen odottanut paljon lomaa ja viimein saavuttanutkin sen. Seuraavat 4 viikkoa, matkin Naantalin aurinkoooo....
 
Muistan ikuisesti.. montakin hetkeä, mutta jostain syystä tulee nyt mieleen toissavuoden syksy, kun tajusin, että allaskaapissa rapiseva asia ei olekaan huonoon asentoon jäänyt pullopussi vaan elävä hiiri.


En osaa päättää.. milloin menisin Kuopioon käymään. Töiden aikana lykkäsin ajatusta koko ajan kohti lomaa ja nyt lomalla en keksi, milloin olisi optimaalinen rako karata vajaaksi viikoksi itään Kuopion, Turun ja mahdollisten kesävieraiden elämän kannalta.
 
Noloa myöntää, mutta.. olen aivan kädetön kaikissa klassisesti ns. miesten töiksi mielletyissä kotitöissä. En tällä hetkellä saa edes omaan pyörän renkaaseeni ilmaa, koska en osaa käyttää renkaan venttiiliä. Olen tällä viikolla katsonut sivusta kavereideni muuttoa ja miten he muun muassa laittelevat lamppuja kattoon noin vain. En minä vain osaisi.
 
Viikko sitten.. olin töissä! Vaan enpäs ole enää, muahah. Paitsi kuukauden päästä taas, mutta siihen on vielä monta paniikkia aikaa.
 
Päivän paras juttu.. on minun ja Jarkon kahdenkeskiset lomanaloittajaisjuhlat, jotka päätin tänä aamuna pidettäväksi. Itse tehtyjä hampurilaisia, viiniä ja jälkkäriksi kinderpiirakkaa kruunattuna tietysti aivottomalla jalkapallon katsomisella vailla kiirettä mihinkään.

Salainen taitoni on.. kyky leipoa todella hyviä sämpylöitä. Monta treenikertaa se vaati, mutta nyt tiedän osaavani edes jotain tässä maailmassa hyvin.
 
Jos saisin yhden toiveen se olisi.. alle 100 euron äkkilähtö rantalomalle. Mieluiten huomenna tai ylihuomenna, kiitos.
 
Minulla on pakkomielle.. makuuhuoneen verhojen asentoon nukkumaan mennessä. Verhojen saumaan ei missään nimessä saa jäädä rakoa ja ikkunamme leveyden takia syntyvä "pakollinen" rako on jäätävä aina tiettyyn reunaan ikkunaa, ettei kukaan pysty tarkkailemaan meitä nukkumassa, vaikka ikkunan taakse hiipisikin. Ennen makuuhuoneen sisustusmyllerrystä minua ällötti kauheasti ajatus, että yöllä herätessäni näkisin jonkun hahmon makuuhuoneen verhojen takana ihan vain katselemassa nukkumistani. Googlatkaa Turun hiippari, niin alatte ymmärtää.
 
Kaikista pahinta on.. jos aamulla on kiire ja on lähtö jonnekin tärkeään paikkaan. On aivan painajaismainen tilanne herätä aluksikin vahingossa liian myöhään, todeta, että illalla valitut vaatteet ei sovikaan päivän säätilaan, hiukset on yöllä painunut typerästi mutkalle, maito menee kahvissa paakkuun ja pyörävarastoon kiitäessä tajuaa, että pyörän avaimet onkin Jarkolla, joka viimeksi on pyörää käyttänyt.

Söin tänään.. Aloitan coolilla, blogiuskottavalla ruualla. Söin aamupalaksi kahvin kaverina paahdettua ruisleipää, jossa oli päällä avokadoa, sitruunapippuria ja suolaa. Sittemmin olen syönyt katkaravun makuiset nuudelit ja nuollut puhtaaksi kinderpiirakan kulhon, mutta ei niistä sen enempää.
 
Ärsyttävintä on.. että jalkapallon em-kisat eivät herätä minussa tunteita, vaikka kuinka yritän. Haluaisin kovasti fiilistellä kisoja, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaan minkäänlaista flowta nahkapallon seuraamiseen. Sitkeästi aion kuitenkin jatkaa yrittämistä, koska pakkohan siinä lajissa on jotain erityistä olla, kun miljardit ihmiset ympäri maapallon jaksavat seota sen vuoksi.
 
Tekisi mieli.. saada jo falafelit tulille. Harmi vain, että unohdin laittaa herneet yöksi likoamaan, joten 8 tunnin liotusaika tulee täyteen vasta viideltä, jonka jälkeen herneet täytyy keittää, jonka jälkeen täytyy tehdä taikina, jonka jälkeen täytyy leipoa pihvit, jonka jälkeen.....
 
Minusta on söpöä.. että Jarkko tuli Kuopiossa ollessaan surulliseksi, kun kerroin nähneeni Turun kodin ikkunasta vauvafasaaneja ilman häntä.

Hävetti.. manuillessa, kun olin juuri kuunnellut noin 15 minuuttia labratestiä suorittavan hoitajan tarinointia bakteereille tehtävistä testeistä/menetelmistä/tempuista innokkaasti nyökkäillen, ja hetken hiljaisuuden jälkeen jouduin kysymään taas uudestaan, että niin mitäs tässä siis oikein tehtiinkään ja mitäs nämä bakteerit olikaan.
 
Olenko ainoa, jonka mielestä.. meidän pitäisi tämän kuvan perusteella ehdottomasti yrittää lasta?


Tulevina päivinä sitten lisää mikrobilsan manuilusta ja makuuhuoneen sekä mun hiusten uudistumisesta.  Nyt on lomallejäämisjuhlien aika!

2 kommenttia: