lauantai 27. elokuuta 2016

Saariston rengastie osa 2: Nauvo-Korppoo-Houtskari

Kokonaisuudessaan rengastien reissumme eteni kaavalla: Turku - (Parainen) - (Nauvo) - Seili - (Nauvo) - (Korppoo) - Houtskari - (Iniö) - Kustavi - Turku. Suluttamattomissa paikoissa yövyimme, kun taas sulutetuista paikoista ainoastaan poljimme läpi tai korkeintaan pysähdyimme taukoilemaan hetkeksi. Kaikkiaan reissuun meni neljä polkupäivää ja kolme yötä. Edellisessä postauksessa kävin läpi reissun alkumatkan ja nyt vuorossa on vuorossa matkan "syvin" saaristo ennen myöhemmin julkaistavaa viimeistä postausta kotiinpaluusta.

Palasimme Seilistä Nauvoon heti aamupäivällä yhdentoista maissa suunnitelmanamme käydä herkkusushilounaalla ennen kakkospäivän polku-urakan starttaamista. Tämä suunnitelmamme myös toteutui ja nautimme lounaan Nauvon ihanassa vierasvenesatamassa, joka on kesällä täynnä putiikkeja, ravintoloita ja iloisia kesäihmisiä. Meidän reissumme aikaan satama oli melko rauhallinen, koska sää ei aivan satasella suosinut ulkoilmafiilistelyä, vaikka sää pyöräilyn kannalta olikin täydellinen: noin +20 lämmintä, ei sadetta, ei överituulta ja puolipilvistä. Sen verran aurinko kuitenkin jo ensimmäisen päivän aikana ehti huomaamatta paistaa, että sain poskiini aivan hillittömät rusketusrajat, jotka muistuttivat pyöräreissusta vielä pari viikkoa kotiinpaluun jälkeenkin...



Kakkospäivän etappitavoite oli polkea Nauvosta Korppoon läpi Houtskariin eli noin 40km pitäen sisällään yhden lyhyemmän ja yhden hiukan pidemmän lauttamatkan. Tehtävä oli helppo ja matka rytmittyi todella mukavasti lauttamatkojen mukaan niin, että pisin etappi osui heti matkan alkuun ja loppua kohti matkat lyhenivät. Korppoossa meillä oli alunperin ajatus käydä tutustumassa kirkonkylään nopsaan ennen lauttamatkaa Houtskariin, mutta uupumuksen pelossa jätimme ylimääräisen kympin polkematta ja kurvasimme suoraan Galtbyn satamaan odottamaan lauttaa ja keittämään nuudelit trangialla. Rengastien reitti ei Korppoossa siis kulje kylän läpi, vaan piipahdus kylään vaatii hiukan ylimääräistä polkemista.

Houtskarin puolella saimme nauttia minusta koko matkan mukavimmista maisemista ja polkuympäristöstä, kun poljimme vuoronperään pienien metsä- ja peltopätkien lävitse paikallisten vilkutellessa takapihoiltaan. Nimestään huolimatta Saariston rengastie ei nimittäin kulje pitkin upeaa rantaviivaa, vaan pitkiltä osin edetään keskellä metsä- ja peltomaisemaa, mikä on tietysti kaunista sekin, mutta ei aivan sitä mitä olin etukäteen ajatellut.





Houtskarissa viimeistään tajusi myös olevansa yhtäkkiä vähemmistöä puhuessaan suomea. Kaupassa ja ravintolassa käynti oli kuin ulkomailla konsanaan, kun 100%:sta yhteistä kieltä ei löytynyt. Kylänä Houtsakarin Näsby oli herttainen, superpieni kyläpahanen, joka kuitenkin oli merkitty karttaamme yhtenä harvoista must see -paikoista ympäri blogeja kehuttujen burgereiden vuoksi. Grillcafé Skagenin saariston parhaat burgerit olivat todella saariston parhaat ja edullisuudessaan aivan verrattomat. Vitosella sain kouraani ison pekoni-munahampparin.






Toisen yön majoituksen järjestimme pystyttämällä telttamme Näsbyn kärkeen yleisen uimarannan reunustalle. Paikka oli todella tuulinen ja viileähkönä kesäpäivänä/-yönä äärimmäisen tyhjä, mutta siksi meille oikein soppeli. Illan ehdottomasti kamalin vaihe oli pestä hiukset kovan tuulen kylmäksi sekoittamassa meressä, vailla toivoa päästä lämmittelemään muualle kuin omien vaatteiden sisään makuupussiin. Tuostakin onneksi toivuttiin ja illan päätteksi katselimme hymyssä suin kalliolla em-jalkapalloa hernekeittoa syöden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti