perjantai 21. lokakuuta 2016

KIHLOISSA!

♥ Minua kosittiin viime viikon perjantaina 14.10.2016 ja sanoin kyllä. ♥

Me menemme Jarkon kanssa naimisiin! Ei tänä vuonna, eikä ensi vuonna, mutta ehkä sitten aletaan jo olla lähellä riippuen, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan töiden (=säästömahdollisuuksien) osalta. Minua muissa somekanavissa seuraavat ovat jo varmasti aivan täynnä tätä kihlajaishuumaani, mutta en aio sitä siitäkään huolimatta hillitä, koska jos nyt ei ole kyseessä once in a lifetime -juttu, niin ei sitten koskaan. Minä olen nyt jonkun kihlattu ja joku on minun kihlattuni. Se on hurjaa!

IMG_3521

Kerron meidän viisivuotisviikonlopusta tulevissa postauksissa paljon tarkemmin, koska viikonloppu oli huikea ja vaatii ehdottomasti oman tai jopa omat postauksensa, mutta halusin päästä kertomaan tämän ilouutisen jo ennen noita tekstejä. Se, miksi blogi saa kuulla meidän kihlautumisesta vasta viikko juhlaillan jälkeen, on Satakunnan helmi Pori, jossa vietin tämän viikon hajautuksessa ja aivan hajalla kirurgian, flunssan ja ankean asuinkämpän takia. Energiaa ei iltaisin riittänyt kuin teen juomiseen ja vasemman nimettömäni ihailuun.

IMG_3523

Onneksi oli mitä ihailla. Minua kosittiin maailman täydellisimmällä sirolla valkokultasormuksella, jossa on keskellä yksi upotettu timantti. Sormus on täydellinen (kuten kaikki muukin tässä postauksessa, mutta koittakaa kestää hypeni, i'm in love!) ♥ Olin aiemmin pohtinut, että millaisenkohan sormuksen aikanaan haluaisin, mutta en ollut keksinyt sopivaa. Kuitenkin Jarkon polvistuessa eteeni ja ojentaessaan sormuksen, tiesin täsmälleen, että juuri tuo on minun täydellinen kihlasormukseni. Siro ja yksinkertainen, mutta kaunis ja naisellinen. Jarkon valitsema koko oli 0,5 kokoa liian suuri, mutta vaihto onnistui todella näppärästi seuraavana päivänä ja samalla ostimme myös Jarkolle hänen sormuksensa. 

IMG_3515

Nyt olen tämän viikon ajan opetellut elämään kihlattuna naisena, ja ennen kaikkea kihloissa olevana sairaalan työntekijänä, koska Turku-Pori välimatka ei ole parisuhteen kannalta tarjonnut tähän viikkoon erityistä huumaa. Sairaalassa sormuksia ei hygieniasyistä saa käyttää, joten joka aamu olen vaatteidenvaihdon yhteydessä pujottanut sormukseni päiväksi kaulakoruun roikkumaan. Tässä vaiheessa sormuksen ollessa uusi ja upea juttu, on ollut tosi helppoa muistaa ottaa koru pois ja myöhemmin hommaan tulee varmaan jo rutiini. Hauskaa vain, kun koruliikkeessä myyjät kokoa valitessani naureskelivat, että eihän sitä sormusta tarvitsekaan saada pois. Nii-in, paitsi mm. terveydenhuoltoalalla joka ikinen päivä... Onneksi ajatus tuossakin lauseessa on tärkein. Sormuksen merkitys pysyy, vaikka se päivän olisikin poissa sormesta ♥

20 kommenttia:

  1. Oi ihanaa ku Tästä oikein huokui Sun Onni tästä tekstistä!! Paljon onnea<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :)) Hyvä jos onni välittyy tekstistäkin, koska kyllä mä aika onnessani täällä olen :D <3

      Poista
  2. Ihana uutinen, onnea molemmille!! <3 :')

    VastaaPoista
  3. Ihana uutinen, paljon onnea! :)

    VastaaPoista
  4. Mitä suurimmat onnittelut Krista! Oon sun blogia nyt ehkä vuoden seuraillut aktiivisesti (lääkis on itselläni tavoitteissa ;) ) ja vaikka en sua henkilökohtaisesti tunnekaan niin meinasi tippa tulla linssiin kun luin tätä postausta :') vaikutat niin onnelliselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ihana, jos teksti on kyenny vähän välittämään sitä fiilistä, mitä ite on tässä parina viime viikkona käyny läpi. Tää on hurjaa! Ja sulle paljon tsemppiä lääkistouhuun!

      Poista
  5. Oi että, ihana uutinen! Onnea hurjasti teille molemmille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä aikamoinen yllätys, mutta ihana yllätys! Kiitos paljon <3

      Poista
  6. Paljon onnea 💕 ihania uutisia :)

    VastaaPoista
  7. Onnea! Olen pitkään seurannut blogiasi, kiitos siitä! Olet onnesi ansainnut, iloa teidän yhteiseen elämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kiitos onnentoivotuksista, kehuista ja kauniista sanoista <3

      Poista