torstai 17. elokuuta 2017

Vitosen mamma OMG

En ole varma, onko otsikkoni asiallinen tapa aloittaa tätä postausta, koska en ole täysin satavarma vitosen mamman määritelmästä, mutta vitosella olen joka tapauksessa ja se on hullua. Joka vuosi on yhtä hullua tajuta olevansa jälleen vuotta vanhempi (siis lääkismaailmassa, minua ei harmita vanheta iällisesti), mutta vitosella kauhu ja hurjuus alkaa tökkiä yhä kovempaa. Ensi vuonna aloitan koulun viimeistä kertaa. Olen yhden alkavan opintosyksyn päässä valmistumisesta. Olen melkein lääkäri.

Viime syksynä olin kauhuissani koko tulevasta nelosvuodesta. Edessä oli koko syksyn verran kirurgiaa, joka jännitti minua kovasti, kauhujen kevät ja kauheimpana kaikista - ekat kesätyöt lääkärinä. Olin lähes varma, että en tulisi edes näkemään vitosvuoden alkua, koska kammottava nelonen varmaan söisi minut mennessään. Ei syönyt, kuten ei ole ikinä syönyt eikä tule ikinä ketään syömäänkään. Nelosvuodesta selviää kyllä, vaikka se vaikealta tuntuisikin, eikä tarvitse olla edes superkandi. Aivan tavallinen medisiinari ja järkevä opiskelu riittää. Se riittää selättämään kevään tentit ja se riittää selättämään kesän työt lääkärinä, vaikka usko tuohon kaikkeen meinaisikin välillä horjua. Minäkin selvisin, ja olen sentään todellinen jännääjä, vain keskitason opiskelija ja pieni lääkisnyhverö, mitä uusiin tilanteisiin astumiseen tulee. Mutta noista kaikista ja kuluneesta kesästä myöhemmin lisää, koska ekaa kesää lääkärinä ei voi ujuttaa vain vitosvuosiomgolenpavanha-postauksen pieneksi sivujuonteeksi, vaan se ansaitsee monta omaa postausta. Ne ovat tulossa, kunhan saan itseni jälleen rytmiin kiinni, mutta puretaan ensin tämä edessä odottava vitonen.

36627588205_0e647e1885_o

Kurssillamme alkoi maanantaina siis viides yhteinen vuosi. Viides! Yhteinen on vitosvuonna kuitenkin hiukan harhaanjohtava käsite, koska vitosvuoden ajan kurssimme on täysin kahtiajaettuna: noin 75 opiskelijaa tekee syksyllä gynen ja IKA.n toisen 75 opiskelijan puolikkaan opiskellessa silmiä ja lapsia, ja keväällä vaihdetaan päittäin. Vuoden ajan emme siis ole tiivis Aureus, vaan erilliset Cursukset Uhka ja Mahdollisuus. Jo viikon aikana on käynyt selväksi, että ero on oikeasti totaalinen, koska kuluneella viikolla en ole nähnyt kuin väläyksiä Uhkista. Myös opintorytmimme käynnistyminen on ollut aivan päinvastaista: Uhkilla on silmätaudeilla 3 pakollista luentoa ekoina parina viikkona, kun taas me Mahdollisuudet olemme koko viikon olleet koulussa pakollisessa opetuksessa klo 8-16-(17) ja astumme ensi viikolla suoraan potilastyöhön.

Minä olen siis Mahdollisuus. Aloitamme syksyn naistentaudeilla ja synnytyksillä ja jatkamme niitä lokakuuhun, jolloin käynnistyy kahdeksan viikon pätkä IKA:a eli ihotauteja, keuhkotauteja ja allergiologiaa. Syksyn lopuksi suurimmalla osalla meistä on kaksi viikkoa yleislääketieteen opetusta terveyskeskuksessa ja sitten syksy onkin ohi.

36230868200_76c0dc879b_o

Syksyä leimaavat siis naistentaudit ja vauvat. Tämän ymmärtämiseltä ei ole tällä viikolla voinut välttyä, koska joka iltapäivä olemme päässeet erilaisissa harkoissa hyvinkin konkreettisesti uppoutumaan gynekologian maailmaan. Olemme jo ekalla viikolla opetelleet tekemään sisä- ja ulkotutkimuksen synnyttäjälle, arvioimaan kohdunsuun tilannetta, tekemään spekulatutkimuksen naiselle, asettamaan kierukan ja ehkäisykapselin ja arvioimaan äidin ja sikiön tilanteen perusteella synnytystapaa. Tämä viikko on ollut aivan hurja! Ei lainkaan pahalla tavalla hurja, mutta hurja kuitenkin, koska oltuani kesän aivan toisenlaisessa lääketieteen maailmassa, hyvin paljon konkreettista käsityötä oleva gynekologia on tuntunut aikamoiselta. Ja kuten kuvitella saattaa, erikoisalalalla liikutaan hyvin henkilökohtaisilla alueilla ja puhutaan hyvin henkilökohtaisista asioista, mikä entisestään lisää alan haastavuutta.

Kaikkiaan olen kuitenkin hyvillä mielin ja innoissani. Kaikki vuodet tähän mennessä ovat olleet edellistään parempia ja jos paperilla kammottava nelonen kykeni olemaan jo erittäin kivaa kolmosta parempi, on vitonen varmasti neloseen verrattuna huippu. Sellaista huhua olen onneksi myös vanhemmilta kursseilta kuullut, eli täältä tullaan vitosvuosi ja naiset ja lapset!

Ps. Kaikille uusille fetuksille hurjasti onnea sisäänpääsystä! Toivottavasti on ollut huikeat ekat viikot. 

9 kommenttia:

  1. Moi! Mitä vinkkejä antaisit kolmosen kevääseen, mitä pitää olla mukana ja mitä täytyy ottaa huomioon kun ensimmäinen osastoviikko alkaa tammikuussa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmosen kevät. Eka klinikkakevät, ekat potilaat ja hurjan laaja sisätaudit. Ei siihen voi antaa oikein muita vinkkejä kuin että tekemällä oppii. Aluksi jännittää ihan kamalasti mennä potilaiden luokse haastattelemaan ja tutkimaan heitä, mutta joka kerta se helpottuu vähäsen. En sano, että minulle se vielä rutiinia oli loppukeväästäkään, mutta kyllä se joka kerta tuli helpommaksi, kun alkoi muistaa, että tuo ja tuo piti muistaa tutkia ja ainiin kysympäs tuon asian, koska potilaan oirekuva on tälläinen. Siltikään ei ollut viikkoa, jolloin jotain ei olisi unohtunut :D

      Vinkkeinä voisin sanoa, että:
      - tutustu omaan klinikkaryhmääsi. Ryhmän tuki on hurja voimavara ♥
      - ole rohkea, vaikka jännittäisikin. Kaikkia jännittää alussa, mutta kaikki ovat selvinneet.
      - potilaat ovat enimmäkseen todella kandimyönteisiä, joten potilaita ei tarvitse pelätä.
      - ole avoin ja kiltti hoitajille. He osaavat auttaa ja neuvoa todella paljon, ja hoitajien kanssa on mahdollisuus päästä treenailemaan kädentaitoja kuten kanylointia ja tippapussien letkuttamista.
      - osastolle mukaan sisäkengät, stetarit, muistikirjanen, kynälamppu ja refleksivasara. Spesifimmät tutkimusvälineet löytyvät osaston kandibokseista.
      - vaatikaa opetusta ja kyselkää paljon opettajilta. Osastojen välillä on eroja ja rehellisesti sanottuna osaa lääkäreistä ei kauheasti kandit kiinnosta. Siitäkin huolimatta heidän kuuluu opettaa ja meillä on oikeus saada heidän opetuksensa.
      - yritä olla aktiivisena tekemässä kaikkea mahdollista vaikka jännittäisikin. Tässä on itsellänikin vielä opittavaa, mutta oikeasti kannattaa koheltaa ja kokeilla nyt, kun vastuu ei vielä paina.
      - päivystys saattaa olla pelottava paikka alussa, mutta siellä oppii hurjasti! Parissa tunnissa päivystystä hyvän ohjaavan lääkärin kanssa oppii helposti enemmän kuin parissa klinikkaviikossa.

      Tässä minun kootut vinkit. Kannattaa muistaa, että kaikkia jännittää ja se on ihan täysin ok :) Hyvin kaikki menee siitäkin huolimatta.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Alkaako kaikissa lääkiksissä lukuvuosi näin aikaisin? Opiskelen eri alaa yliopistossa ja meillä alkaa vasta 28.8.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmmm en osaa kyllä aivan varmaksi sanoa, mutta valistunut arvaukseni on, että kyllä Turku aloittaa ensimmäisenä tai ainakin hyvin ensimmäisten joukossa. Kaikkina viitenä vuotena opinnot ovat alkaneet ennen elokuun puoliväliä, mikä on kyllä tosi aikaisin. Tänä vuonna ykköset aloittivat jo 8.8. Outoahan tämä on korkeakoulutasolla, että näin ajoissa elokuussa aloitetaan. Normi on enemmän, että juuri elokuun lopussa tai syyskuun alussa alkavat opinnot.

      Poista
    2. Meniskö nyt oikeaan kohtaan, kun eka kommenttini hyppäsi tuonne ylemmäs... siis:

      Tampereella alkaa aika porrastetusti. Meillä vitoset ja kakkoset aloittivat muistaakseni pari viikkoa sitten. Me kolmoset ja fuksit tänään.. Kuutosista en tiedä, ehkä viikko sitten.
      Lääkiksessä ylipäätään lukuvuodet ovat pidempiä, eikä lomia ole samalla lailla kuin muilla yliopistoaloilla. Bilsaa opiskellessani ainakin totuin siihen, että kesälomat ovat 4kk ja joululoma 1kk ja väliin mahtuu vielä syys-, talvi- ja pääsiäislomat. Lääkiksessä (ainakin Treellä) on vain pääsiäisloma noista kolmesta :D

      Poista
  3. Turussakin muut alat aloittaa vasta elo-syyskuun taitteessa tai syyskuun puolella, lääkis ainoa joka aloittaa noin aikaisin :)

    VastaaPoista
  4. Kiva, että kesä lääkärin hommissa sujui hyvin, vaikka sitä alkuun jännititkin! Aika on kyllä mennyt hullun nopeasti, tuntuu, että vasta muutama kuukausi sitten itsekin aloitti lääkiksen! Nyt alkavat opinnot tuntuvat jo entisen jatkeelta, mutta alkaa se kliniikka pikkuhiljaa kutkuttamaan. :D

    VastaaPoista