maanantai 20. marraskuuta 2017

IKA:a ja YLE:ä - todellisuus kurssilyhenteiden takana

Kiitos ihanista kommenteista, joita sain edelliseen postaukseen. ♥ Tuli todella hyvä mieli niitä lukiessa ja inspiraatio kirjoittamiseen vain lisääntyi. Siispä uutta tekstiä jo tänään! Luvassa on pieni catch up, että missä opinnoissani tällä hetkellä mennäänkään ja mitä minä teen opinnoissani juuri tällä hetkellä.

Olen siis vitosella, lääkiksen tokavikalla vuodella. Takana on yksi kesä lääkärinä sairaala- tai tk:n vuodeosastotasolla ja edessä ultimaattinen kandikesä terveyskeskuksen vastaanottotyössä. Pienien ensilinjan lääkärikokemusten lisäksi kasvamisemme alkaa nähdä jo meitä ympäröivien valmiiden lääkäreiden suhtautumisesta: "Vitosen kandi. Tehän olette sitten jo melkein valmiita jo." Valmis tässä ammatissa ei taida olla ikinä, mutta on totta, että lääkis vetelee meidän kohdaltamme jo loppusuoraa. Onneksi pitkää loppusuoraa, mutta loppusuoraa kuitenkin, koska edessä on ainoana isona uutena kurssina enää tulevan kevään lastentaudit. Tämän syksyn naistentaudit ja synnytykset oli vitosen toinen suuri kokonaisuus, mutta gyne on meidän kurssipuolikkaamme osalta jo tapulteltua kauraa. Kutosella meitä odottaa enää pieniä erikoisaloja kuten syöpätaudit ja sotilaslääketiede, ja suurten erikoisalojen (sisätaudit ja kirurgia) tiukka kertaus. (Kiinnostuneille vinkkilinkkinä Turun lääkiksen opinto-opas, josta näkee vuosikursseittain, mitä vuosi pitää sisällään.)

Meidän kurssipuolikkaamme tahkoaa tällä hetkellä IKA:n kurssikokonaisuutta eli ihotauteja, keuhkosairauksia ja allergiologiaa. Kurssi on pitkän gynesyksyn jälkeen todella tynkä: kahden viikon luentojen ja kahden viikon käytännön aikana meille yritetetään opettaa kaikki oleellinen kolmen erikoisalan alueelta.

IMG_7075

Huolimatta periaatteessa käynnissä olevasta IKA:sta, minä en juuri tällä hetkellä istu sen enempää luennoilla kuin keuhkoklinikassakaan. Minun seuraavien kahden viikon ohjelmani on nimittäin pakollisen YLE-jakson (yleislääketiede) suorittaminen terveyskeskuksessa.

Vitosvuoden YLE-viikkojen tarkoituksena on päästä tutustumaan tk-lääkärin työhön mahdollisimman laaja-alaisesti ja päästä tekemään paljon itse, koska totuus on, että tulevana kesänä meidän täytyisi osata hoitaa samat potilaan aivan itse ilman kliinistä opettajaa tai ohjaavaa lääkäriä. 10 yle-päivään täytyisi saada mahdutettua niin tavallista vastaanottotyötä pitäen sisällään kaikkea, mitä terveyskeskuksessa voi tulla vastaan esim. pientoimenpiteitä (koepaloja, luomenpoistoja ja kortisonipistoksia...), vuosikontrolleja (verenpainetauti, diabetes ja sepelvaltimotauti...) ja akuutteja vaivoja (korvatulehdukset, poskiontelovaivat, virtsatieinfektiot...), kuin yleislääkärin erilaisempiakin työkenttiä kuten kouluterveydenhuoltoa, äitiysneuvolaa ja lapsineuvolaa. Edessäni on siis kiireiset kaksi viikkoa.

Eilen sunnuntai-iltana olin melko kauhuissani. Suoritan YLE-viikot tulevan kesän työpaikassani, joten harjoitteluun liittyy erityistä jännäystä: Entä jos ne pitää minua niin huonona, että eivät halua ottaa minua töihin lainkaan? Tai entä jos ne ajattelevat, että voi ei, tuoko meille ihan oikeasti tulee lääkäriksi? Nelosvuoden yhden YLE-viikon suoritin Porin opetusterveyskeskuksessa, joka on luotu opetuspaikaksi, mutta nämä kaksi viikkoa olen osa oikeaa terveyskeskustyöyhteisöä, joka rullaa joka päivä samalla tiukalla rutiinilla olin minä paikalla tai en. Se on yhtä aikaa haaste ja vahvuus, koska toisaalta oikeaa työtä tulevaisuutenikin tulee olemaan, mutta toisaalta opettamiseen luotu yksikkö on opettamiseen luotu yksikkö - siellä oppii paljon!

Nuorena lääkärinalkuna on kuitenkin siitä onnellisessa asemassa, että meni minne vain tekemään mitä vain, aina oppii, koska opittavaa on niin paljon. Tänäänkin, jo yhden päivän aikana, olen oppinut valtavasti. Ohjaajani on todella taitava ja kokenut kliinikko, jonka kyky kohdata potilaitaan ihmisinä ongelmiensa keskellä on jo yhden päivän seuraamisen perusteella ainutlaatuista. Ensimmäinen päiväni terveyskeskuksessa ei siis ainoastaan antanut minulle mahdollisuutta ottaa yhden koepalan, poistaa yhden luomen, tehdä yhden gynekologisen tutkimuksen ja yhden selkäkipustatuksen, vaan se myös antoi jälleen uutta mallia kohdata potilas. Minulla on jälleen yksi uusi roolimalli tulevalle uralleni.

Lisää YLE-päivien etenemisestä myöhemmin, kunhan saan päivät etenemään. Alku on lupaava, i must say.

4 kommenttia:

  1. Mä oon niin odottanut näitä sun opiskelujuttuja, joten kiitos tästä! Nuo teidän kurssien sisällöt ja sun tekemät jutut kuulostaa ihan extremeltä, terveisiä vaan kirjojen äärestä... Tsemppiä opiskeluun, kuulostaa rankalta ja samalla niin innostavalta ja motivoivalta! Sain taas vähän boostia pänttäämiseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä on nyt tulossa, koska minulla on koko gynen kurssi ja kesän työt purkamatta blogiin ':D Eli hyvä jos näistä saa ammennettua inspistä opiskeluun :)

      Poista
  2. Pääseekö vitosvuoden kandina jo tekemään töitä, ja tekeekö teidän kurssilta moni lääkärin töitä opintojen ohessa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsee kyllä ja moni tekee, mutta varmasti aivan yhtä moni on myös tekemättä, koska meidän oikeudet tehdä töitä on vielä rajalliset ja sopivat työpaikat monesti Turun ulkopuolella. Neljän vuoden suoritettujen opintojen jälkeen kandi saa tehdä töitä terveyskeskusten vuodeosastoilla tai erikoissairaanhoidossa jo suoritettujen erikoisalojen osastoilla tai poliklinikoilla. Vitosvuoden jälkeen saamme mennä edellisten lisäksi mennä myös terveyskeskusten vastaanottotyöhön eli siksi kaikista perinteisimmäksi lääkäriksi, jonka luokse mennään oli vaivana nuha, gynekologiset vaivat, verenpaine tai nyrjähtänyt nilkka.

      Itse olen tehnyt nyt vitosen syksyn aikana kuusi päivää töitä edellisen kesän työpaikassani ja joululoman aikana olen samaten menossa töihin noin viikoksi. Eli vastauksena, että kyllä voi, mikäli vain löytää sopivan paikan. Moni meistä tekee pieniä sijaisuuksia juuri edellisen kandikesän työpaikassa, johon on helppo tulla auttamaan lyhyeksi pätkäksi.

      Poista